Robotit ja jatkuva tuotekehitys pitävät Mekajohtotiet Oy:n tuotannon tiiviisti Suomessa. "Täytyy olla tosi tehokas, vain automaatiolla voi pärjätä, jos Suomessa valmistaa bulkkitavaraa", vakuuttaa oululaisyrityksen toimitusjohtaja Eero Poukkula.
Niinpä kun koko konepaja vaihtaa lounastauolle, robotti puskee Konetiellä terästä tikkaiksi. Automatiikan voimin kaapelihyllypino kasvaa kolistelee tunninkin ilman vahtia.
Jos yksi työntekijä kontrolloi kahta robottia, yksi robotti saattaa korvata neljäkin työntekijää, Poukkula vertaa. Toisaalta juuri investoinnit kalliisiin työkaluihin varmistavat sen, että ihmisten töissä on suomalaisia. Vain roboteilla henkilöstökulut pidetään alle kymmenyksessä liikevaihtoon verrattuna.
Kehity ja kasva
Perinteisesti konepajat toimivat alihankkijoina. Oululaisilla sen sijaan on omat tuotteet. Tuotekehitys on voimakasta ja asiakaslähtöistä, Poukkula vakuuttaa.
"Henkiin jää, kun kehittyy ja kasvaa", luottaa hallituksen puheenjohtaja Jorma Paturi, vaikka ennakoikin Suomessa tiettyjä rajoja.
"Kun rahtikustannukset alkavat olla liian suuret, tulee este. Siinä on se kipuraja."
Mekajohtotiet valmistaa vuosittain noin 3 000 kilometriä erilaisia kaapeliteitä, kuten tikashyllyjä ja johtokanavia.
Johdoista ei päästä langattomankaan teknologian keskellä, Paturi vakuuttaa. "Sähkö kulkee vielä kaapeleissa."
Myös tietoturva pakottaa yritykset panostamaan edelleen kaapeleihin.
Suurillakin työmailla on ilmeisesti luovuttu pitkäjännitteisestä suunnittelusta. "Rakentajien päätöksenteko on mennyt lähelle h-hetkeä."
Esimerkiksi markettia rakennetaan sentään vuosi, mutta tuottajan toimintakyky mitataan päivittäin. "Tilausaika on yksi päivä", Poukkula raottaa Mekan menestyksen salaisuutta. "Tämä on melkein kuin maitokauppaa, aamulla ei tiedä, kuka tulee käymään."
Haastajalla haasteita
Alunperin 1950-luvulla perustettu sähköurakointitoiminta siirtyi isältä pojalle 80-luvulla. Vauhtiin perheyritys singahti, kun Mekajohtotiet uskaltautui erikoistumaan.
Kimmokkeen antoi materiaali. "Meka lähti haastajana liikenteeseen", Jorma Paturi luonnehtii. Kun Euroopassa jo satsattiin teräkseen, Suomen suljetussa taloudessa hinnat pidettiin huipussaan tarjoamalla vain alumiinisia kaapelihyllyjä.
Teräs on paitsi edullisempaa, myös kolme kertaa lujempaa.
Vaikka Mekan markkinaosuus on kasvanut, tilanne on Suomen nykyiselle markkinajohtajallekin erittäin haasteellinen. 2000-luvun alussa kysynnästä kun suli neljännes alta pois suhdanteiden takia. Vuonna 2004 taas teräksen hinta kipusi peräti puolella.
"Raaka-aineen hinta on kriittinen tekijä", Eero Poukkula vahvistaa terästä kuluvan.
Jo yhden valmistajan kapasiteetti riittäisi peittämään koko Suomen tikastarpeen. Euroopassa taas kilpailijat ovat 2-10 kertaa suurempia. "Pitäisi olla 3-4 kertaa suurempi", Paturi laskee.
Toistaiseksi on kuitenkin kasvettu vain orgaanisesti. "Se on hidas, mutta myös varma tapa."
Edustajiin satsataan
Suomessa kysynnän kasvu jäänee tänä vuonna pariin prosenttiin. Meka onkin viime vuodet panostanut yhä enemmän kansainvälistymiseen. Tavoitteena on, että puolet myynnistä saataisiin viennistä.
Helppo ei tämä tie ole, jo markkinointipanokset nielevät huiman osan verrattuna perinteiseen alihankintaan. "Meillä on hyvä organisaatio", Poukkula kiittää henkilöstöä.
Erityisesti edustukseen on satsattu Moskovassa, Pietarissa ja Tallinnassa. Myyntistrategia on kaikkialla sama. Omat kenttätyöntekijät vain markkinoivat tuotteita. Varsinainen myynti asiakkaille hoidetaan tukkukaupan kautta.
Tukkuriverkosto tuntee asiakkaat ja torjuu osaltaan vientiriskejä. Näin myös Venäjällä, missä tukkukauppa on vasta kehittymässä ja maksukäytännötkin vielä hakevat muotoaan.
"Joka maassa on oma kulttuurinsa", toteaa Paturi. Venäjälläkin asiakas osaa olla vaativa. Viimeksikin piti testauttaa tuotteen kestävyyttä -50 pakkasasteessa.