Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) monenkirjava hallitus asetti hallitusohjelmassa tavoitteekseen varmistaa kaikille työhön kykeneville mahdollisuudet ja kannusteet työhön osallistumiseen, pidentää työuria sekä tarjota olemassa olevalle ja uudelle elinkeinotoiminnalle hyvät toimintaedellytykset.
Jo nyt vajaan puolentoista vuoden kuluttua on käynyt selväksi, että hallitus on epäonnistunut tässä. Tänä vuonna 90 000 ihmistä on joutunut työttömyysuhan alle yt-menettelyissä ja 13 000 on jo irtisanottu. Samalla on saatu heittää hyvästejä työurien pidentämishaaveille. Talous on taantunut, eikä uusia eväitä ole ollut tarjota elinkeinotoiminnan piristämiseksi.
Hallituksen ohjelmaansa kirjaamat monet muutkin haaveet uhkaavat kaatua, ellei taloutta saada kasvu-uralle. Hallitus vaikuttaa neuvottomalta sen suhteen, mitä pitäisi tehdä.
Tänä aikana, jolloin teollisuuden perinteiset tukijalat horjuvat suhdannetaantuman ja rakennemuutoksen myllerryksessä, katseet kääntyvät pienimuotoisempaan yritystoimintaan. Pienempien yritysten odotetaan paikkaavan suurten synnyttämään aukkoa.
Pienistä yrityksistä ei näytä tällä kertaa olevan kasvun moottoreiksi, sillä niiden investoinnit ovat jäissä rahoitusongelmien vuoksi. Suomen Yrittäjien selvityksen mukaan joka kolmas pienyrittäjä sanoo toimintansa jatkon olevan jopa vaarassa lainansaannin vaikeuduttua.
Elleivät rahahanat aukea pienille yrityksille, talouden taantuman pohjaakaan ei ole vielä nähty. Nousu syntyy sitä kautta, että pienet yritykset saadaan rakentamaan uutta liiketoimintaa ja investoimaan. Maan hallituksen täytyy löytää keinot tämän mahdollistamiseksi.