Helsinki Venäjän talousministeriön tuoreen suhdanne-ennusteen mukaan maan bruttokansantuote laskee tänä vuonna kuusi prosenttia. Euroopan unionin komission mukaan Venäjän talouskasvu painuu 3,8 prosenttia pakkaselle.
Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen päällikön Pekka Sutelan mukaan miinusmerkkiset kasvuluvut eivät ole Venäjän tapauksessa niin huolestuttavia kuin esimerkiksi Suomessa..
"Venäjä on käynyt rakennemuutosta viimeiset 20 vuotta. Maahan on tullut kauppoja, ravintoloita, matkatoimistoja ja erilaisia palveluita. Usein samat ihmiset ovat sekä palveluiden tuottajia että kuluttajia. Kasvuvauhti tuskin hidastuu lisää, vaan voi kääntyä nousuun, kun maa jatkaa kansainvälisestä rahoituskriisistä huolimatta pikkuporvarillistumistaan", painotti Sutela tiistaina kansainvälisen tilintarkastusyhteisön Ernst & Youngin järjestämässä Venäjä-tilaisuudessa.
Rahoituskriisillä ei Sutelan mukaan ole Venäjälle paljonkaan merkitystä, koska ihmisillä ei ole lainoja eikä paljon säästöjäkään. "Venäjän valtio on velaton ja samoin ovat kotitaloudet, silloin rahoituskriisi on toissijainen tulevan kehityksen kannalta. Sen ei pitäisi uhata millään tavalla Venäjän talouden vakautta. Yrityksillä ja pankeilla on kuitenkin ulkomaista velkaa ja siellä voi olla ongelmia."
Venäjä varautui
rahoituskriisin tuloon
Sutelan mukaan Venäjän poliittinen ja taloudellinen johto oli hyvin varautunut kansainvälisen rahoituskriisin tuloon. Venäjän johtoon tuli kymmenisen vuotta sitten kovia pankkiireja, jotka eivät odotusten mukaisesti pistäneetkään öljymiljardeja talouden perusrakenteiden ja terveydenhuollon parantamiseen, vaan rahastoivat ne.
"Finanssikonservatiivit keräsivät vararahastoja eli panivat rahat jemmaan. Jos siellä olisi rakennettu teitä, olisivat työt nyt kesken ja osa rahoista olisi hävinnyt jonnekin eikä maalla olisi 'sotakassaa' kriisin varalle kuten nyt on."
Venäjä saa vientituloistaan noin kaksi kolmannesta öljytuotteiden viennistä, mutta öljyn hinnan heilahtelukaan ei Sutelan mukaan ole kovin suuri uhka Venäjän talouskehitykselle.
"Työvoimasta vain 1,5 prosenttia työskentelee öljyteollisuudessa eli aika pieni joukko. Tärkeintä on mitä tapahtuu Venäjän muissa työpaikoissa, mutta siellähän ihmiset tuottavat ja ostavat palveluita toisiltaan."
Pieni jako voi
olla käynnissä
Turun kauppakorkeakoulun professori Kari Liuhto arvioi tilaisuudessa, että Venäjällä voi olla edessään niin sanottu "pieni jako", kun 1990-luvulla maa koki "ison jaon".
"1990-luvulla Venäjällä tehtiin huikeita omaisuuksien jakoja. Nyt oligarkit yskivät, kun heidän varallisuudestaan on haihtunut jopa kaksi kolmannesta. Venäjän yksityistämissuunnitelmat ovat jäissä, kun omaisuuserien hinnat ovat alhaalla", ennustaa Liuhto.
Hän muistuttaa, että oligarkit ovat tulleet jäädäkseen. Ne eivät poistu minnekään. Nyt Venäjä-tuntijat arvuuttelevat, koska maahan syntyy keskiluokka, porvaristo, joka vakauttaisi maata, vai syntyykö sellaista? "Onko poliittisten johtajien sittenkin helpompaa hallita noin 140 oligarkkia kuin 140 miljoonaa kansalaista?"
Venäjän valtion hallitsemille pankeille jää Liuhdon mukaan käsiin paljon omaisuusmassaa, kun kaikki yritykset eivät pysty maksamaan lainojaan takaisin. "Keille omaisuusmassat päätyvät talouskriisin jälkeen? Venäjällä tulee taas uusi omaisuudenjako, pieni jako."
Länsimaistyyppisen markkinatalouden syntyä voivat jarruttaa entiset turvallisuuspalvelun miehet eli silovikit. Liuhton mukaan silovikit pitävät enemmän kontrollista kuin vapaasta kilpailusta.