Teknologian kehittämiskeskus Tekes ei kerro, kuinka suurella summalla se on rahoittanut amerikkalaisen bioalan yrityksen Fibrogen Inc:n suomalaista tytäryhtiötä, Oulusta Helsinkiin muuttanutta Fibrogen Europe Oyj:tä.
Fibrogenin toimitusjohtaja Juha Koivurinta puhuu kymmenen miljoonan euron Tekes-potista. Yhtiön vanhassa esitteessä kerrotaan Tekesin myöntäneen 1997 yhtiölle kehitysrahaa kuudeksi vuodeksi yhteensä 23 miljoonaa dollaria eli nykykurssilla 17,7 miljoonaa euroa.
Johtaja Riikka Heikinheimo Tekesistä ei lukuja kerro, mutta myöntää, että Fibrogeniä on rahoitettu pitkään. Nykypäätösten perusteella yhtiölle on luvassa rahaa vielä tälle ja ensi vuodelle.
"Viimeisin rahoituspäätös on sellainen, että sitä rahaa voidaan käyttää kesäkuuhun 2006 asti", Koivurinta valaisee.
Tekes on julkistanut yrityskohtaiset maksatuspäätökset kahden viime vuoden aikana, joten sen pidemmälle rahan liikkumista ei pysty varmuudella jäljittämään. Pohjois-Pohjanmaan kautta Tekes-rahoitusta ohjautui Fibrogenille viime ja toissa vuonna yhteensä 4,55 miljoonaa euroa.
Tuotteet ja teollinen
tuotanto tavoitteena
Fibrogenin rahat ovat menneet erilaisiin kollageeniin liittyviin tutkimushankkeisiin. Varsinaiset kollageenituotteet kuten ryppyjen poistoon käytettävä täyteaine antavat vielä odotuttaa itseään.
"Tutkimus on monta kertaa hyvin pitkäaikaista. Mutta tutkimuksessa on oltava aina näköpiirissä tuotteistus, jotta Tekes voi lähteä sitä rahoittamaan. Koko meidän toiminnan tavoitteena on monipuolistaa Suomen teollista tuotantoa", sanoo Heikinheimo.
Tekesin tavoitteiden valossa Fibrogenin saamat summat tuntuvat suurilta yritykselle, joka työllistää Suomessa suoraan vain neljä henkilöä. Teollinen tuotantokin on tulevaisuuden lupaus. Jos tuotantoon päästään, tuotteiden rahtivalmistus tehdään yhtiön mukaan jossain muualla kuin Suomessa.
"Toivomme, että tuotteet tehtäisiin mahdollisimman pitkälti Suomessa, mutta elämme maailmassa, jossa tämä ei ole aina realistinen ajatus", Heikinheimo myöntää.
Mutta kuulostaako normaalilta toiminnalta, että yhtiön rahtivalmistajat on jo katsottu Euroopasta, muttei Suomesta? Entä kuulostaako se normaalilta, että lisenssit on ensin myyty Amerikkaan ja sitten on pitänyt ostaa Euroopan lisenssit takaisin, että tänne edes jotain hyötyä tulisi?
"Ei voi sanoa, että se olisi normaalia toimintaa", myöntää Heikinheimo.
Sitran sijoituspinna
poikkeuksellisen pitkä
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra on ollut Fibrogenissä mukana vuodesta 1993. Sitra oli ensimmäisiä pääomasijoittajia amerikkalaisessa emo-Fibrogenissä. "Kun emoyhtiö aikanaan laitettiin kasaan, Sitra aika mutkikkaan kuvion kautta osti kasan osakkeita emoyhtiössä ja on niillä edelleen emoyhtiössä mukana, muttei Fibrogen Europessa", Koivurinta kertoo.
"Tuotteistaminen lähti liikkeelle professori Kari Kivirikon tutkimuksesta. Tämäntyyppiselle tuotteelle maailmanmarkkinat ovat muualla kuin Suomessa ja lähdettiin siitä, että pitää maailmanlaajuisesti kaupallistaa tämä teknologia", perustelee johtaja Pauli Marttila Sitrasta rahaston mukanaoloa.
Sitran omistusosuus Fibrogen Inc:stä on reilut viisi prosenttia. Muiden rahaston pääomasijoitusten tavoin amerikkalaisyhtiöstä on tarkoitus myös irrottautua menestyksellisesti. Marttila tosin myöntää, että Sitrallekin 12 vuotta kestänyt Fibrogen-liitto on poikkeuksellisen sitkeä.