Virkaanastujaiset: Stubb astui vir­kaan­sa, Oulussa oltiin myr­ty­nei­tä ja toi­veik­kai­ta

Retkeily: Tun­net­ko nämä 6 paikkaa Oulun edus­tal­la?

Maakuntaliitto: Seppo Määttä hakee Poh­jois-Poh­jan­maan liiton hal­lin­to­joh­ta­jak­si

Mainos: Tilaa Kaleva tästä

Tilaajille

Rah­ka­sam­ma­lees­ta toi­vo­taan turpeen kor­vaa­jaa kas­vu­alus­ta­na – ky­sees­sä on aarre, jonka keruu soilta vaatii malttia

Rahkasammalta on tarkoitus korjata hallitusti turpeen sijaan. Metsäojitettua suota on Suomessa tarjolla runsaasti, ja keruutoiminnalle kehitetään reunaehtoja. Kotipuutarhurit voivat valinnoillaan edistää kasvihuonealankin siirtymistä uuteen kasvupohjaan, ennakoi Biolanin tuotekehitysjohtaja. Kuluttajien pitäisi vain oppia lukemaan multapussin takaa löytyvää tuoteselostetta.

Niko Silvan on tutkinut suoympäristön uudistumista vuosikymmeniä.
Niko Silvan on tutkinut suoympäristön uudistumista vuosikymmeniä.
Kuva: Hannu Salo

Loppuvuodesta 2020 paljastui ikävä yllätys. Kihniön Sarvinevalla Pirkanmaalla oli edetty kauhomaan rahkasammalta alueella, jolta sitä ei olisi pitänyt korjata.

Entä sitten? Saahan omaa metsääkin parturoida lupaa kysymättä.

Soita pyritään hyödyntämään jatkossa kestävästi, joten ympäristöministeriö asetti helmikuussa laajan työryhmän määrittämään muun muassa sitä, millä reunaehdoilla rahkasammalta voidaan korjata kaupallisia tarkoituksia varten.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.