Pietarinsuomalaiset Rahjan veljekset näyttelivät merkittävää osaa niin Venäjän lokakuun vallankumouksessa 1917 kuin Suomen sisällissodassa seuraavana vuonna.
Veljeksistä vanhin, Jaakko (1872--1926) oli töissä Pietarin patruunatehtaalla 1890-luvun puolivälistä. Ennen vallankumousta hän piilotteli Leniniä asunnossaan Karjalankannaksella.
Punainen valtuuskunta lähetti Jaakon hakemaan talvella 1918 viljaa Siperiasta Suomeen. Jaakko Rahja haavoittui suomalaisten kommunistien keskinäisissä välienselvittelyissä, niin sanotussa Kuusisen klubin murhissa vuonna 1920 Pietarissa. Hän kuoli vuonna 1926, ja hänet on haudattu Petroskoihin.
Eino Rahja (1885--1936) on veljeksistä kuuluisin. Hän oli Jukka-veljensä kanssa Venäjän bolshevikkipuolueen jäsen vuodesta 1902. Eino toimi vuonna 1917 Venäjän vallankumouksen alkupäivinä Leninin henkivartijana.
Eino toi asejunan Pietarista Suomeen tammikuun lopulla 1918. Maaliskuussa 1918 hän toimi Suomessa punaisen armeijan ylipäällikkönä yhdessä Adolf Taimen ja Evert Elorannan kanssa. Hän osallistui taisteluihin mm. Lempäälän rintamalla ja harjoitti sisällissodan aikana myös lentotiedustelua.
Sisällissodan jälkeen Eino Rahja pakeni Neuvosto-Venäjälle, mutta siitä huolimatta hän organisoi Suomen kommunistisen puolueen (SKP) sotilaslinjan johtajana maanalaista toimintaa Suomessa 1920-luvulla. Hän yleni puna-armeijassa kenraaliluutnantiksi. Hän kuoli vuonna 1936. Hänet haudattiin sotilaallisin kunnianosoituksin Aleksanteri Nevskin luostariin Pietarissa.
Jukka Rahja (1887--1920) perusti veljensä Einon kanssa Pietarin suomalaisen punakaartin ja osallistui lokakuun vallankumouksen aikana eri kohteiden valtaamiseen.
Jukka haavoittui asejunan miehistön jouduttua kahakkaan valkoisten kanssa Kämärän asemalla Viipurin lähellä tammikuussa 1918. Hänet vietiin muiden haavoittuneiden punakaartilaisten kanssa hoitoon venäläiseen sotilassairaalaan Viipurin Myllymäellä.
Jukka Rahja sai surmansa niin sanotuissa Kuusisen klubin murhissa Pietarissa vuonna 1920.
Lähteinä mm: Jarmo Nironen, Suomalainen Pietari kuvina (SKS 2003) Max Engman, Pietarinsuomalaiset (WSOY 2004)