Oulu Kalajoen kaupunki, alueella toimivat yritykset ja sataman käyttäjät vetosivat tiistaina Oulussa liikenne- ja viestintäministeri Kimmo Sasiin (kok.), jotta Rahjan satamaan palautettaisiin pikaisesti jäänmurtajapalvelut. Samalle vedottiin sen puolesta, että satama saisi talvisatamaluokituksen.
Sasi ei suoralta kädeltä lupaa jäänmurtajien paluuta saati talvisatamaluokitusta. Hän lupasi kuitenkin ottaa tuota pikaa yhteyttä merenkulkulaitoksen pääjohtaja Jukka Hirvelään. Mahdolliset päätökset talvisatamien lisäämisestä tehdään keväällä.
"Tähän asti Rahjan satamaa on voitu auttaa, kun talvet ovat olleet leudompia. Tammikuussa sohjo esti liikennöimisen. Sen jälkeen liikennettä ei ole jatkettu. Kevään aikana talven kokemusten perusteella mietimme, pitäisikö talvisatamien lukumäärää lisätä", Sasi sanoo.
Perämerellä on parhaillaan neljä murtajaa, mutta ne eivät enää poikkea Kalajoen Rahjaan. Merenkulkulaitos lopetti laivojen avustamisen Kalajoen satamaan tammikuun puolivälissä tuloväylän vaikeiden jääolojen takia. Merenkulkulaitos oli lisäksi huolissaan sataman turvallisuudesta, koska väylään oli kasaantunut sohjoa.
Kalajoen kaupunginjohtaja Jukka Puoskari vakuuttaa, että turvallisuusongelmaa ei enää ole, vaan sohjo on poistunut ja altaaseen mahdollisesti muodostuva jää poistetaan.
Liioin Sasi ei enää epäile Rahjan turvallisuutta. "Tulin aika vakuuttuneeksi siitä, että liikennöinti voi tapahtua talvella vaikeissa olosuhteissa turvallisesti", Sasi sanoo.
Maan jäänmurtajakapasiteetti on parhaillaan kokonaisuudessaan käytössä. "Kyse on siitä, kauanko laivat joutuvat odottamaan ja joudutaan asettamaan tärkeysjärjestykseen murtajien käyttö. Se on johtanut siihen, että kaikkia niitä satamia, jotka eivät ole talvisatamia, ei ole voitu avustaa", Sasi sanoo.
Sasin mukaan Pohjois-Suomelle tärkeät satamat Tornio, Kemi, Oulu, Raahe ja Pietarsaari pidetään kaikissa oloissa liikennöitävässä kunnossa. Vaikeissa tilanteissa murtajapalvelujen odotusajat saattavat kuitenkin pidentyä.
Rahjan sataman erikoistuminen puoltaisi Sasin mukaan talvisatamastatusta. Sataman kautta kulkevasta liikenteestä 80 prosenttia on sahatavaraa. "Mutta kuljetusmäärät ovat ratkaisevassa asemassa ja tämä on sieltä pienimmästä päästä satamia", Sasi sanoo.
Avustamisesta vain
suullinen sopimus
Rahjan sataman talviavustaminen on tähän saakka toiminut suullisen sopimuksen varassa. Leutojen talvien vallitessa asiasta ei ole tullut ongelmaa. Koska Rahjalla ei ole talvisatamastatusta, ei merenkulkulaitos ole velvollinen avustamaan laivoja satamaan talvisaikaan. Viimeiset laivat saatettiin satamasta 15. tammikuuta. Sen jälkeen Kalajoelle ei ole avustettu laivoja.
Sataman nykyiset käyttäjät ovat joutuneet turvautumaan lähisatamien, lähinnä Pietarsaaren sataman palveluihin. Se puolestaan lisää alueen vientitoimintaa harjoittavien yritysten samoin kuin paikallisen huolintaliikkeen kustannuksia.
Suomenlahdella seilaa parhaillaan vain etuosastaan vahvistettu kreikkalaisvarustamon raakaöljylastissa oleva säiliöalus Nounou. Alusta saattaa kaksi venäläistä murtajaa. Nounou on säilöalus Stemnitsan sisaralus.
Sasin mukaan keskusteluista venäläisviranomaisten kanssa on ollut se hyöty, että jäänmurtajat saattavat öljytankkereita. "Se tarkoittaa sitä, että väylä avataan leveämmältä väylältä kuin tankkerin leveys", Sasi sanoo.
Sasin mukaan venäläiset pyrkivät nyt välttämään onnettomuudet. "Tästä on tullut heillekin kunniakysymys", Sasi toteaa.
Vaikka Suomi ei onnistunut saamaan suomalaisia jääluokituksia Suomenlahdelle, pitää Sasi tärkeänä sitä, että keskustelu jääluokkien yhtenäistämisestä Venäjän ja jopa EU:n kanssa on alkanut.
Sasin mukaan vireillä on öljyntorjuntaan soveltuvan jäänmurtajan hankkiminen.