Pekka Peloton: Mihin hävisivät Soneran miljardit. Arthouse 2003.
Suomen puhutuin kirja on vaatimattoman näköinen: pehmeäkantinen pokkari yhdellä lisävärillä. Ulkonäkö on voitu tarkoituksella jättää mitättömäksi, sillä valtakunta on ollut kirjan sisällöstä tohkeissaan kohta vuoden päivät.
Nimimerkki Pekka Peloton julkaisi Sonera-kirjan internetissä viime keväänä, ja se lisäsi hurrikaania rahansa tärvänneen teleyhtiön ympärillä. Soneran entinen toimitusjohtaja Kaj-Erik Relander teki verkkokirjasta rikosilmoituksen, koska siinä esitetyt väitteet loukkasivat hänen kunniaansa.
Alkuviikosta kirjan kustantanut Heikki Haavikko istui käräjillä Helsingissä. Hänet velvoitettiin sakon uhalla paljastamaan, kuka tai ketkä Pelottoman takana ovat. Tästä sivujuonteesta nousi oma hälynsä. Haavikko vetosi lähdesuojaansa eikä kertonut mitään. Edessä on hovioikeus. Harva pamfletti saa näin runsaasti lämmintä suomalaisverta liikkeelle.
Arthousen julkaisema Sonera-kirja ei ole täysin sama kuin verkossa oleva. Tekstiä on toimitettu, mikä on tehnyt yleiselle uskottavuudelle hyvää. Samalla muutokset pistävät miettimään verkkoversion todellisia ansioita. Moni verkossa ollut "räväkkä" väite ja todistusketju on jätetty ilmeisen pehmoisena pois.
Kirja ei anna ymmärtää, että Relander olisi palkannut Venäjän mafiaa hoitamaan asioitaan. Verkossa kerrotaan tarkasti mutta tolkuttomasti, kuinka mafiamiehet kävivät Relanderin käskystä vaientamassa erään Soneran hallinnon jäsenen.
Kirjasta puuttuu todistelu siitä, että Relander olisi mellastanut yhtiön rahoilla omaan lukuunsa. Eikä Soneran hallintoneuvoston puheenjohtajan Pauli Saapungin väitetä antaneen harhaanjohtavaa tietoa (eli valehdelleen) pörssiyhtiön tilasta.
Myös Relanderin henkilöön kohdistuvia herjaukselle vivahtavia kohtia on painetusta sanasta poistettu. Hänen tummista silmänalusistaan ei vedetä sukulaisuussuhteita erääseen apinalajiin.
Keskusrikospoliisin tuoreet Sonera-selvitykset on lisätty kirjaan alleviivaamaan yhtiön kaaosjohtamista puhelinkuunteluineen kaikkineen. Koville väitteille on saatu jonkin verran lisää todistuspohjaa.
Mikäli kirjan kuvauksessa on puoletkaan totta, on Sonera ollut Relanderin kautena melkoinen lauantaipussi maailmanvalloitusta, onnetonta johtamista ja omakehulla ryyditettyä katteetonta puhetta.
Teoksen lähteet ovat sanoma- ja aikakauslehtiä, mutta taustalta huokuu syvempi asiantuntemus. Olipa Pekka Peloton kuka tahansa, nimimerkki tuntee Soneran tapahtumat ja tarinan kuin omat taskunsa. Kirjassa on muutamia niin yksityiskohtaisia kuvauksia tapausten kulusta, että lähteitä on ollut hallinnon ytimessä.
Maanantainen käräjäistunto määräsi tapauksen käsiteltäväksi suljetuin ovin. Sopii myynnin edistämiseen. Salaperäisyys on kiehtonut ihmismieltä ammoisista ajoista. Se saa aina mielikuvituksen liikkeelle, nostaa odotuksia ja kohauttaa.
Paljastuskirja Sonerasta kuluu klassiseen salaisuuden lajityyppiin, joka tietyissä yhteiskunnallisissa oloissa on varteenotettavaa kirjallisuutta.