Kotimaisten sijoitusrahastojen suosio kasvaa tällä hetkellä kovaa vauhtia. Heinäkuussa rahastojen yhteenlaskettu koko oli lähes 41,4 miljardia euroa, ja kasvua vuoden takaiseen pääomaan kertyi jopa 49 prosenttia. Vuoden 2003 lopussa Suomeen rekisteröityjen sijoitusrahastojen rahastopääoma oli vielä rapiat 22 miljardia euroa.
Uusia rahastoja tuodaan tarjolle kaiken aikaa, ja markkinoilta myös poistuu vanhoja rahastoja. Lisäksi samantyyppisiä rahastoja yhdistellään isommiksi rahastoiksi ja samalla niiden sääntöjä rukataan.
"Pienemmät kulut ovat sekä asiaa hoitavan rahastoyhtiön että sijoittajan etu", perustelee Suomen Sijoitusrahastoyhdistyksen toiminnanjohtaja Markku Savikko.
Tällä hetkellä trendi näyttäisi osoittavan niin sanottuihin absoluuttisen tuoton hedge fundeihin eli rahastoihin, jotka tavoittelevat positiivista tuottoa riippumatta kulloisestakin markkinatilanteesta.
Erikoissijoitusrahastoja eivät koske salkussa olevien sijoituskohteiden painotusrajat, ja ne ottavat tavallisesti suurempia riskejä kuin sijoitusrahastolain mukaan toimivat tavalliset rahastot. Hedge-rahastojen suosio osoittaa siis sijoittajien riskinottohalun voimistumista.
"Hedge-rahastoihin on maailmalla suuri mielenkiinto", Savikko sanoo.
Kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla hedge-rahastot ovat usein vain institutionaalisten sijoittajien, kuten vakuutuslaitosten, ostettavissa. Suomessa myös piensijoittajat voivat merkitä osuuksia hedge-rahastoista.
"Erikoisrahastot sopivat mainiosti osaksi portfoliota, mutta kaikkia rahoja niihin ei ole syytä laittaa", Savikko varoittaa.
Erikoisrahastoja on paljon erilaisia, joten niiden riskinottoon ja tuottotavoitteeseen on syytä perehtyä tapauskohtaisesti.
Korkorahastot kestosuosikkeja
Rahastoihin sijoitetusta uudesta pääomasta korkorahastot keräsivät heinäkuussa lähes puolet. Erityisesti lyhyen koron rahastot ovat olleet suoranaisia kestosuosikkeja, mutta myös pitkän koron rahastojen nettomerkinnät ovat lisääntyneet.
"Lyhyet korot ovat aina olleet mielenkiintoisia ja niiden rinnalla pitkän koron yrityslainarahastot, joissa on parempi tuotto-odotus ja suurempi riskialttius", Savikko kertoo.
Korkorahastojen suosiota selittää osaltaan se, että ne ovat tavallisille yksityissijoittajille lähes ainoita mahdollisuuksia pelata korkomarkkinoilla.
Rahastopääoman kasvusta osansa ovat saaneet myös osake- ja yhdistelmärahastot.
"Kiinteistörahastot ovat kiinnostavia uusia sijoituskohteita. Tällä hetkellä ne saavat vain välillisesti sijoittaa kiinteistöihin. Valtiovarainministeriön työryhmä pohtii, voisivatko ne sijoittaa jatkossa suoraan kiinteistöihin", Savikko taustoittaa.
Aktiivisia sijoittajia ovat myös kiinnostaneet eksoottisiin maihin ja kasvaville markkinoille tehdyt rahastosijoitukset.
Piensijoittaja voi varsin tehokkaasti hajauttaa sijoitussalkkunsa riskiä jo kymmenellä eri toimialoilta valitulla kotimaisella osakkeella. Sijoitusrahastoyhdistyksen Markku Savikko ei näe rahastoissa ja suorissa osakesijoituksissa vastakkain asettelua.
"Jos on aikaa ja asiantuntemusta, niin suosittelen suoria osakesijoituksia niihin osakkeisiin, jotka tuntee."
Tikanheitolla osakkeen valitsemisen sijasta Savikko kuitenkin suosittelee rahastoja.
Jos aikoo pitää salkussaan pitkään tiettyjen yhtiöiden osakkeita, ne kannattaa hankkia suoraan osakemarkkinoilta, sillä rahastoyhtiöt perivät vuotuisia hallinnointipalkkioita, myöntää Savikko. Rahastoyhtiöiden palkkiot ovat arvioiden mukaan noin puolet sijoittajan vaatimasta "riskilisästä" eli riskittömän koron ylittävästä lisätuotosta.