Epävarmuus rahoituksesta uhkaa rutata haaveet pikavauhtia kiitävistä junista Seinäjoki-Oulu-radalla.
Jos rahaa löytyy, voidaan ainakin Ylivieskaan asti kulkevalla osuudella nähdä tulevaisuudessa 200 kilometrin tuntinopeutta kiitäviä junia.
Touko-kesäkuun vaihteessa uudestaan käynnistyneet mittavat radan parannustyöt uhkaavat jäädä matkustajien kannalta hyödyttömiksi, jos eduskunnalta ei heru nopeasti varoja ratahankkeen loppuun viemiseksi. Jos rahaa ei löydy, tasoristeysten poistaminen jää puolitiehen, ja junat joutuvat yhä köryyttelemään 140 kilometrin tuntivauhtia.
Ratahankkeen hyödyistä matkustajille ei siis vielä ole täyttä varmuutta, mutta jonkinlaista harmia on kuitenkin luvassa. Ratatöiden vuoksi osa junista Seinäjoen ja Kokkolan välillä korvataan linja-autoilla.
Kolmevaiheisesta ratahankkeesta on tällä hetkellä käynnissä ensimmäinen vaihe, jonka kustannusarvio on 200 miljoonaa euroa.
Nyt rahaa on kuitenkin käytettävissä vain 150 miljoonaa euroa.
"Jos tämän kesän aikana ei saada päätöstä puuttuvasta 50 miljoonasta eurosta tai edes osasta summaa, tarkoittaa se välivuotta ja mitään uusia töitä ei voida tehdä", ratahankkeen projektipäällikkö Tommi Rosenvall sanoo.
Liikenneministeriön liikennejärjestelmäyksikön päällikkö Mikael Nyberg myöntää, että Ratahallintokeskuksen huoli on aiheellinen. Myös ministeriö haluaa viedä ratahankkeen loppuun.
Rahoitus kiinni eduskunnasta
Rahoitus on viime kädessä kiinni eduskunnasta. Tiettävästi eduskunnassa on kannatusta hankkeen rahoittamiseen.
Kokonaan toinen juttu on se, miten nopeasti rahoituspäätökset saadaan tehtyä, vaikka poliittista tahtoa ratahankkeen edistämiseksi löytyisikin.
Projektipäällikkö Rosenvallin mukaan puuttuva 50 miljoonaa pitäisi löytää elokuun aikana, että ensi vuoden työt voitaisiin turvata. Tulevienkin vuosien rahoituksesta pitäisi olla sen verran varmuutta, että suunnittelutyö voitaisiin pitää pitkäjänteisenä.
"Nämä ovat talousarvioasioita, ja ne menevät ensi syksyyn. Nopein tapa on käsitellä asia vuoden 2009 lisätalousarviossa, jolloin puhutaan käytännössä syyskuusta", Mikael Nyberg vastaa.
Mikäli rahaa löytyy, Ratahallintokeskus on valmis tekemään hankkeen eri vaiheita päällekkäin. Käytännössä kakkosvaihe voisi osittain käynnistyä jo ensi vuonna.
Kakkosvaiheessa on tarkoitus muun muassa poistaa tasoristeykset aina Ylivieskaan saakka. Myös Ylivieskan ja Oulun välinen osuus perusparannetaan. Siellä junat joutuisivat parannuksista huolimatta kulkemaan vanhoja nopeuksia, sillä tasoristeyksien vuoksi junilla ei olisi lupaa kulkea yli 140 kilometrin tuntivauhtia.
Tasoristeykset voivat aikanaan poistua Oulun tienoille kaavailtavien kaksoisraiteiden myötä.
Niiden rakentamisesta tai aikatauluista tosin ei ole vielä mitään varmuutta.
Pullonkaula pois yksityisellä rahalla
Kolmannessa vaiheessa rakennetaan Kokkolan ja Ylivieskan välille kaksoisraide. Ratahallintokeskuksen mielestä kaksoisraide olisi ehdottoman tärkeä kapasiteettisyistä.
"Kokkolan ja Ylivieskan väli on jo nyt liikennemääriltään ihan teoreettisissa maksimeissa. Pohjoisten kaivoshankkeiden myötä visiot ovat sellaisia, että varsinkin tavaraliikenne kasvaa entisestään. Kokkolan pohjoispuoli on siellä pullonkaulana", Rosenvall sanoo.
Kolmosvaiheen kustannusarvio on 250 miljoonaa euroa. Toteutus pyritään järjestämään siten, että yksityinen taho rahoittaa ja ylläpitää osuuden, ja valtio maksaa hankkeen palvelumaksuina takaisin.