Metsälain mukaisten arvokkaiden elinympäristöjen kartoitus tökkii pahasti Pohjois-Pohjanmaalla. Näillä näkymin lakikohteiden inventointi jatkuu vielä ainakin ensi vuoden. Rästissä on useampi tuhat kohdetta. Muualla maassa ne on pääosin jo selvitetty.
Ongelmia on aiheutumassa myös lakikohteiden suojelukorvauksista. Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskuksen käytössä olevat ympäristötuet hupenevat ainakin kahden seuraavan vuoden ajan Kuusamon yhteismetsälle kuuluviin korvauksiin. Muut joutuvat odottamaan.
Pohjois-Pohjanmaan hankala tilanne tunnetaan maa- ja metsätalousministeriössä. Sitä ei ole kuitenkaan ehditty vielä miettiä kuinka se laukaistaan.
Ylitarkastaja Anne Rakemaa myöntää, että korvauksiin oikeutettujen muiden yksityismetsänomistajien oikeusturva on vaarassa. "On tietenkin ikävää jos he joutuvat odottelemaan itselleen kuuluvia ympäristötukia kohtuuttomasti", Rakemaa sanoo.
Mistään erityisjärjestelyistä ministeriössä ei ole kuitenkaan vielä sovittu. "Vasta kun ensi vuoden varojen kokonaistarve on tiedossa, pystymme sanomaan voidaanko tilannetta jotenkin helpottaa", hän sanoo.
Suuri tarve
Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskuksen viranomaispäällikkö Heikki Vähätalo arvioi ensi vuoden rahantarpeeksi 850 000 euroa, josta 600 000 menisi ympäristötukiin ja 250 000 keskeneräiseen inventointiin. Summa on viisi kertaa suurempi kuin metsäkeskuksen normaali, 170 000:n euron luonnonvarainhoitopotti.
"Muut metsäkeskukset tuskin hyväksyvät tällaista menettelyä. Suullisesti meille on luvattu ainoastaan 250 000 euroa vielä puuttuvien lakikohteiden kartoitukseen", Vähätalo sanoo.
Tämä johtaa hänen mukaansa automaattisesti siihen, että tukien maksatus viivästyy.
"Kaikki joutuvat odottamaan. Metsänomistajien oikeusturvan kannalta se ei ole perusteltua", Vähätalo sanoo.
Tilanne mutkistuu entisestään, sillä myös Pudasjärveltä on luvassa suurhakemus. "Se ei ole Kuusamon luokkaa, mutta kuitenkin kymmenkertainen normaahakemuksiin verrattuna."
Kaikki kärsivät
Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskuksen ympäristöpäällikkö Irmeli Ruokanen arvostelee maa- ja metsätalousministeriötä harkitsemattomasta luonnonhoitovarojen jaosta.
"Maan kaikki metsäkeskukset saavat rahaa suurin piirtein saman verran, vaikka niiden koko ja tarve vaihtelevat. Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskuksen pinta-ala on kolme kertaa suurempi kuin pienimmän keskuksen. Meillä on myös arvokkaita elinympäristöjä enemmän kuin missään muualla", Ruokanen sanoo.
Myöskään Kuusamon jättihakemusta ei ole otettu ministeriössä huomioon. Kuusamossa on metsälakikohteita yli kolme kertaa enemmän kuin maassa keskimäärin. "Kuusamoa tulisikin kohdella sen mukaisesti. Nyt muut metsänomistajat joutuvat kärsimään sen takia", hän sanoo.
Myös luonnon monimuotoisuus on uhattuna. Metsälain mukaan arvokkaitakin elinympäristöjä voidaan hakata poikkeusluvin, ellei ympäristötukea ole luvassa. "Metsäviranomaisen on myönnettävä lupa vähäistä haittaa suuremmalta osalta", Ruokanen sanoo.
Hän sanookin pelkäävänsä, että arvokkaita luontokohteita tuhoutuu jatkossa entistä enemmän. Jo nyt niitä tuhotaan Pohjois-Pohjanmaalla enemmän kuin maassa keskimäärin. Syyteharkinnassa on jo useita tapauksia.
Kuusamon yhteismetsän hoitokunnan puheenjohtaja Olavi Jäkäläniemi vaatii ympäristötuen maksamista niin kuin laki edellyttää. "Olemme kuulleet että ensimmäisen erän (500 000 euroa) maksaminen lykkääntyy ainakin parilla vuodella. Virallista ilmoitusta emme ole kuitenkaan saaneet. Kun se tulee, asia menee hoitokunnan ratkaistavaksi."
Jäkäläniemi ei halua ennakoida hoitokunnan ratkaisua, mutta vihjaa, että oikeustoimetkaan eivät ole mahdottomia. "Kun tällaisia lakeja säädetään, täytyy myös niiden seurauksista kantaa vastuu. Jos rahaa ei ala löytyä niin konsteja löytyy. Olemme riidelleet valtion kanssa aikaisemminkin näistä asioista," hän sanoo.