Suomi ja Ruotsi tiivistävät diplomaattista yhteistyötä maailmalla muun muassa kustannussäästöjen johdosta.
Tavoitteena on, että maat perustaisivat yhteisiä suurlähetystöjä ulkomaille. Suomi ja Ruotsi aloittavat selvitystyön, voidaanko yhteisistä lähetystörakennuksista ja palveluista mennä vielä pitemmälle.
Ulkoministerit Erkki Tuomioja (sd.) ja Laila Freivalds julkistivat tiedon maanantaina tiedotustilaisuudessa Espoon Hanasaaressa. "Olemme ajatelleet, että voisimme edustautua myös toistemme lähetystöjen kautta niissä maissa, joissa toisella maalla ei ole mahdollisuutta perustaa omia lähetystöjä", Tuomioja selvitti.
Pääministerit avasivat
yhteisen lähetystötalon
Samanaikaisesti maiden pääministerit Matti Vanhanen (kesk.) ja Göran Persson avasivat Slovakian pääkaupungissa Bratislavassa yhteisen lähetystörakennuksen. Samaan rakennukseen muuttaa myöhemmin Norjan suurlähetystö.
Lähetystöjen sijoittaminen saman katon tuo maille säästöjä, kun osaa tiloista voidaan käyttää yhdessä. Saman katon alle asettuminen helpottaa keskinäistä kanssakäyntiä ja yksinkertaistaa pohjoismaisten suhteiden hoitamista isäntämaihin.
Näyttävimmin Pohjoismaat esiintyvät Saksassa Berliinissä, jossa kaikilla viidellä maalla on omat lähetystönsä yhteisessä rakennuskompleksissa.
EU:n laajeneminen toi sekä Suomelle että Ruotsille neljä uutta suurlähetystöä Eurooppaan. Niistä kolmessa noudatetaan uudenlaista yhteistyötä Pohjoismaiden kesken.
Bratislavan tavoin toimitaan myös Ljubljanassa Sloveniassa ja Nikosiassa Kyproksella.
Tuomioja totesi, että molemmilla mailla on vaikeuksia edustautua kaikkialla maailmassa. "EU:n jäseninä meidän on oltava valmiita ottamaan kantaa kaikkiin mahdollisiin kansainvälisiin ja globaaleihin kysymyksiin."
Freivalds korosti, että Pohjoismailla on lähes kaikkialla etuja ajettavana ja valvottavana.
Freivaldsin mukaan Suomen ja Ruotsin välisellä yhteistyöllä saadaan niukat voimavarat tehokkaampaan käyttöön.
Suomen ja Ruotsin yhteistyö sujuu muutenkin loistavasti, Tuomioja ja Freivalds vannoivat Hanasaaren kulttuurikeskuksessa pidetyssä turvallisuuspoliittisessa keskustelussa.
Tuomiojan mukaan maiden välillä on nykyään sellainen luottamuksen pääoma, ettei toinen maa tee mitään yllättävää kansainvälisten yhteistyösuhteiden osalta toisen tietämättä.
Ruotsi jätti EY-jäsenyyshakemuksen vuonna 1991 eikä paljastanut asiaa mitenkään Suomelle etukäteen.
Vallan vaihto
Irakissa vaarantuu
Tuomioja Freivalds tuomitsivat jyrkästi irakilaisten vankien kidutukset. He pelkäävät, että vankien kidutukset voivat vaikeuttaa Irakissa kesällä kaavailtua vallan vaihtoa.
Tuomioja korosti, että kiduttajat ovat syyllistyneet vakavaan ihmisoikeusrikkomukseen. "Heidät on vietävä oikeuden eteen riippumatta siitä, keitä he ovat."
Freivalds mukaan suuri uhka on, että Irakissa ja muissa Arabimaissa epäluulo ja vihamielisyys ulkomaalaisia kohtaan lisääntyy.
Ministereiden välisissä keskusteluissa käsiteltiin Irakin, Lähi-idän ja Afganistanin lisäksi myös Tshetsenian tilannetta.
Fraivalds vakuutti tiedotustilaisuudessa, että EU on kriittinen Venäjän Tshetsenia-politiikkaan.
Freivalds vieraili ulkoministerinä Suomessa ensimmäistä kertaa. Riiassa syntyneestä 61-vuotias Freivaldista tuli Ruotsin ulkoministeri viime syksynä, kun Anna Lindh menehtyi puukottajan iskuihin.