Kiristynyt kuntatalous on patistanut kunnat uudistamaan palvelutuotantoaan. Tavoitteena on tuottaa palveluja tehokkaammin ja nykyistä halvemmalla. Avuksi on otettu Englannista Ruotsin kautta Suomeen rauntautunut tilaaja-tuottajamalli.
Yksitoista suurta kaupunkia on kokeillut mallia muutaman vuoden ajan lähinnä kiinteistönhuollossa ja kunnallistekniikan alalla. Kokemukset ovat olleet niin hyviä, että mallia on alettu pikkuhiljaa soveltaa myös muihin palveluihin, erityisesti sosiaali- ja terveystoimeen.
Tilaaja-tuottajamallissa kunnan organisaatio jaetaan palvelujen tilaajiin ja tuottajiin. Mallia on käytetty toistaiseksi lähinnä kunnan sisäisessä palvelutuotannossa, mutta suunta on kohti todellista kilpailuttamista ja ulkoistamista.
Kuntien toiminnasta 95 prosenttia on palvelutuotantoa. Tilaaja-tuottajamallissa palvelujen tilaajalla ja tuottajalla on eri johto, toisin kuin nykyisessä palvelumallissa. Esimerkistä käy Jyväskylän kaupungin tekninen toimi, jossa tilaajapuoli saa käyttöönsä budjettivarat ja neuvottelee vuosittaiset sopimukset teknisen toimen tuottajien kanssa.
Tuottaja-tilaajamalli soveltuu lähinnä suurten kaupunkien käyttöön. Pienet kunnat voivat päätyä samaan seudullisen yhteistyön kautta. - Seudullisen yhteistyön kannalta on ehdottoman tärkeää, että kunnat skarppaavat tuotantolaitoksiaan niin, että tuotantoa voidaan helpommin myydä seudun muille kunnille, sanoo Efektia Oy:n toimitusjohtaja Ari Kolehmainen. Efektia on koonnut yhteen kaupunkien kokemuksia tilaaja-tuottajamallin käyttöönotosta.