Raha-automaattiyhdistyksellä menee vuosi toisensa jälkeen hyvin, vaikka muulla yhteiskunnalla menisikin taloudellisesti ottaen kehnommin. Käytännössä koko RAY:n historian ajan tulos on ollut noususuunnassa.
Toimitusjohtaja Markku Ruohonen toteaa, että tällä hetkellä ollaan vakiintuneessa vaiheessa. "Kasvetaan hieman inflaatiovauhtia nopeammin. Mutta kyllä siinä reaalikasvuakin on", Ruohonen sanoo.
Raha-automaattiyhdistyksen pelitoiminnan tuotot kasvoivat tammi-kesäkuussa 302 miljoonaan euroon eli edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna 5,7 prosenttia. Yhteistyökumppaneiden tiloissa ja RAY:n pelisaleissa sijaitsevien raha-automaattien tuotot muodostivat yli 90 prosenttia kokonaistuotosta. Ne kasvoivat edellisvuodesta 277 miljoonaan euroon eli 6,2 prosenttia.
RAY:n koko pelitoiminnan alkuvuoden kasvuprosenttia nostaa vuoden 2002 alussa käyttöön otettu euro, jolloin automaattien muutostyöt alensivat tilapäisesti tuottoja. Kuluvan vuoden kasvutavoite on noin 4 prosenttia.
Kasvun suurin syy on siinä, että automaatteja tulee lisää sitä mukaa, kun uusia kauppapaikkoja, ravintoloita ja huoltoasemia perustetaan. "Liikepaikkojen määrä kasvaa ja niiden myynti kasvaa. Me seuraamme yleistä kehitystä", Ruohonen luonnehtii. Vanhat laitteet yleensä korvataan liikkeissä uudemmilla.
Suomessa rahapelit ovat laajasti suosittuja. Ruohosen mukaan kyseessä on jo perinne.
"RAY:kin harjoittanut toimintaa jo vuodesta 38 lähtien. Tähän on totuttu ja se on osa arkista elämää."
Ensimmäisellä puolivuotiskaudella 1.1.-30.6. RAY:n raha-automaatteja pelattiin 53,56 eurolla per asukas eli 8,93 eurolla kuukaudessa asukasta kohden.
Suurten valtateiden varsilla olevat levähdyspaikat, ostosparatiisit sekä Pohjois-Suomen turistialueet ovat perinteisesti johtaneet pelaamistilastoja.
Ongelmapelaamista esiintyy
Yleensä kertapanokset ovat pieniä. "Ongelmapelaamista kuitenkin on ja siihen täytyy koko ajan kiinnittää huomiota", Ruohonen sanoo.
Viime vuoden alusta tuli voimaan uusi arpajaislaki voimaan ja sosiaali- ja terveysministeriölle annettiin velvollisuus valvoa ja seurata pelitoiminnan vaikutuksia. Ensimmäinen tutkimus valmistui keväällä. Siinä selvitettiin kulutuskäyttäytymistä ja sen kasautumista.
"Rahapeleillä on koko joukko suurkuluttajia, tässä tutkimuksessa käytetyn määritelmän mukaan heitä olisi 65 000. Mutta nyt puhutaan suurkuluttajista eikä niistä, joilla on ongelmia. Se on vielä eri asia", Ruohonen sanoo.
Suurkuluttajat pelaavat paitsi RAY:n, myös Veikkauksen ja Finntoton pelejä.
Bisnestä voisi hyvinkin laajentaa, markkinarakoa kaikesta päätellen olisi. "Mutta kyllä siinä on tasapainoiltava suurkuluttajien määrän kasvun kanssa. Valtiovallalla on siinä keskeinen rooli", Markku Ruohonen sanoo.
Lyhyellä aikavälillä Ruohonen ei odota kuvioihin suuria muutoksia. "Valtiovalta säätelee toimintaa tiukasti, ja suuria muutoksia ei ole nyt näkyvissä", hän sanoo.
Paineita monopolin purkamiseen muutaman vuoden tähtäimellä nousee hänen mukaansa varmasti taas esiin.
"Tämä on kannattava ja kansainvälisten yrittäjien kannalta kiinnostava markkina. Valtava enemmistö kansasta on kuitenkin sitä mieltä, että on hyvä, että valtiovalta säännöstelee ja valvoo toimintaa. Samalla huolehditaan siitä, että tulot käytetään yleisesti ja yhteisesti hyväksytyllä tavalla."
RAY on suunnitellut tulouttavansa terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen tänä vuonna 392 miljoonaa euroa.
Avustuksen jaossa ei ole tulossa suuria muutoksia. Hakemuksia tulee moninkertainen määrä siihen mitä on käytettävissä. 10 prosenttia rahasta jaetaan vuosittain uusiin kohteisiin.