Rahanpesun selvittelykeskuksen arvion mukaan rahanpesun kohteena olevan omaisuuden arvo voi Suomessa olla vuosittain jopa puoli miljardia euroa. Ilmiötä tavataan kaikilla liiketoiminta-aloilla, mutta siihen törmätään etenkin rakennus- ja ravintola-alalla ja autokaupassa.
Huumausainerikolliset ujuttautuvat yhä vahvemmin talousrikollisuuden puolelle. Rikosylitarkastaja Olli Kolstela Keskusrikospoliisin (KRP) rahanpesun selvittelykeskuksesta kertoo, että KRP on hiljattain tutkinut useita isoja talousrikosjuttuja, joiden päätekijät olivat huumausainepuolelta. Tapauksiin liittyy hyvin usein rahanpesua, sillä valtaosa Suomessa pestävästä rahasta on peräisin nimenomaan talous- tai huumausainerikollisuudesta.
"Talousrikoksissa kiinnijäämisriski on pienempi, rikoksella saatava hyöty on suurempi ja rangaistukset ovat lyhyemmät, jos kuitenkin sattuu jäämään kiinni", Kolstela kuvailee.
Rahanpesulla pyritään saamaan laiton omaisuus näyttämään laillisesti hankitulta. Se edellyttää aina alkurikosta eli tekoa, josta laiton raha on peräisin. "Likaisen" rahan hämärä alkuperä pyritään yleensä häivyttämään muuttamalla varat toisenlaiseen muotoon. Pestyllä rahalla rahoitetaan usein uusia rikoksia.
Lue lisää huomisesta Kalevasta!