Rahanpesuepäilyjen määrä on tasaantunut. Toissa vuonna ennen euron käyttöönottoa keskusrikospoliisin rahanpesun selvittelykeskus sai aiempaan verrattuna kaksinkertaisen määrän ilmoituksia epäillyistä rahanpesutapauksista, mutta viime vuonna määrä laski jo hieman.
Ilmoituksia tehtiin nyt vähän yli 2 700. Niissä mainittiin noin 2 800 henkilöä, jotka edustavat 90:tä eri kansallisuutta. Vajaa puolet oli suomalaisia.
Esitutkintaan päätyi viime vuoden aikana 114 rahanpesuepäilyä, kun edellisvuonna tutkintaan eteni 133 tapausta. Rikosnimike on yleisimmin veropetos, huumausainerikos, petos tai kätkemisrikos.
Luvuista ei voi suoraan päätellä, että rahanpesu itsessään olisi vähentynyt tai lisääntynyt, koska muun muassa viranomaisten ja yksityisten tahojen kuten pankkien ilmoitusherkkyys vaihtelee.
Toissa vuonna ilmoituksia lisäsi euron odottelun lisäksi New Yorkin terrori-isku.
Ulkoministeriö ja Rahoitustarkastus ovat tehneet satoja ilmoituksia terrorismin rahoittamisesta epäillyistä henkilöistä, joiden nimet löytyvät YK:n ja EU:n julkaisemilta listoilta.
Suomessa ilmoitukset eivät ole johtaneet löytöihin, eli terrorismin tukemisesta epäillyillä ei ole havaittu taloudellisia kytkentöjä tänne.
Rahanpesun selvittelykeskus arvioi, että Suomessa liikkuu alalla satoja miljoonia euroja rikollisesti hankittua rahaa. Ilmoitettujen epäilyttävien liiketoimien yhteenlaskettu arvo oli viime vuonna yli 700 miljoonaa euroa.
Yleensä yksittäisten ilmoitusten summat ovat kuitenkin melko pieniä. Noin puolet ilmoituksista koskee alle kymmenen tuhannen euron summia.
Suurin osa ilmoituksista tulee valuutanvaihtoyhtiöistä, mutta euron käyttöönoton jälkeen pankkien osuus on lisääntynyt.
Pankkien ilmoitukset koskevat yleensä käteistalletuksia, ulkomaan maksuliikennettä tai varojen nopeaa kierrättämistä tilien kautta.
Rahanpesusta joutuu tuomiolle vain harvoin. Tämä johtuu suurelta osin siitä, ettei huumausaineen myyjää tai talousrikollista voida erikseen tuomita siitä, että hän on yrittänyt häivyttää rikoksella hankkimansa omaisuuden alkuperää.
Tuomitut ovat siis ottaneet pestäväkseen muiden rikollisesti hankkimaa rahaa.
Sen jälkeen kun rahanpesu kriminalisoitiin vuonna 1994, tuomioita on rikosylitarkastaja Sanna Heikinheimon tekemän tuoreen tutkimuksen mukaan langetettu vain 32. Syytettynä rahanpesusta oli 72 henkilöä, joista 60 tuomittiin.
Rahanpesulla ei ole laissa omaa rikosnimikettä, vaan se tuomitaan kätkemisrikoksena tai -rikkomuksena.
Huhtikuun alussa astuu voimaan lainmuutos, jolla perinteisen kätkemisrikoksen ja rahanpesun tunnusmerkistöt eriytetään toisistaan.
Suomessa pestävä rikollinen raha on enimmäkseen peräisin huume- tai talousrikoksista. Se on usein luonteeltaan kansainvälistä, joten myös ulkomailla tehdyillä rikoksilla saatua hyötyä putsataan Suomessa.