Huumausainerikolliset ujuttautuvat yhä vahvemmin talousrikollisuuden puolelle. Rikosylitarkastaja Olli Kolstela Keskusrikospoliisin (KRP) rahanpesun selvittelykeskuksesta kertoo, että KRP on hiljattain tutkinut useita isoja talousrikosjuttuja, joiden päätekijät olivat huumausainepuolelta. Tapauksiin liittyy hyvin usein rahanpesua, sillä valtaosa Suomessa pestävästä rahasta on peräisin nimenomaan talous- tai huumausainerikollisuudesta.
"Talousrikoksissa kiinnijäämisriski on pienempi, rikoksella saatava hyöty on suurempi ja rangaistukset ovat lyhyemmät, jos kuitenkin sattuu jäämään kiinni", Kolstela kuvailee.
Rahanpesulla pyritään saamaan laiton omaisuus näyttämään laillisesti hankitulta. Se edellyttää aina alkurikosta eli tekoa, josta laiton raha on peräisin. "Likaisen" rahan hämärä alkuperä pyritään yleensä häivyttämään muuttamalla varat toisenlaiseen muotoon. Pestyllä rahalla rahoitetaan usein uusia rikoksia.
Rahanpesun selvittelykeskuksen arvion mukaan rahanpesun kohteena olevan omaisuuden arvo voi Suomessa olla vuosittain jopa puoli miljardia euroa. Ilmiötä tavataan kaikilla liiketoiminta-aloilla, mutta siihen törmätään etenkin rakennus- ja ravintola-alalla ja autokaupassa.
Rahaa kuskataan
maasta toiseen
Vuonna 1998 perustettu rahanpesun selvittelykeskus pyrkii estämään ja selvittämään rahanpesua Suomessa noin 30 työntekijän ja rahanpesurekisterin voimin. Keskus tekee jatkuvasti yhteistyötä muiden maiden vastaavien viranomaisten kanssa, sillä rahanpesu on vahvasti Suomen rajat ylittävää toimintaa.
Peräti kolmanneksessa rahanpesurikoksista on jonkinlainen kansainvälinen kytkös. Varsinainen alkurikos saatetaan tehdä yhdessä maassa, rikoksen uhrit asuvat toisessa maassa, välimiehet kolmannessa, rahanpesijät neljännessä ja itse raha viidennessä.
Rahanpesu on hyvin järjestäytynyttä toimintaa. Tyypillistä on, että rikoksella hankittu raha pilkotaan pieniin osiin ja kierrätetään eri maiden kautta. Olli Kolstela kertoo esimerkiksi tapauksesta, jossa Suomesta lähetettiin muutaman sadan euron suuruisia rahalähetyksiä Viroon. Rahat nostettiin Viron kruunuina, ne vietiin laivalla kassissa Tukholmaan, ja vaihdettiin vielä Ruotsin kruunuiksi. "Riittävästä määrästä muutaman sadan euron suuruisia summia muodostuu nopeasti miljoonia."
Iso osa keskuksen toimintaa on rikoshyödyn takaisin metsästäminen. Se onnistui viime vuonna saamaan viranomaisten haltuun noin 5,5 miljoonaa euroa epäilyttäviä varoja, mikä oli ennätyksellisen paljon.
Netti yhä useammin keskeisessä roolissa
Laki rahanpesun estämisestä ja selvittämisestä velvoittaa tiettyjä liike-elämän tahoja tekemään ilmoituksia epäilyttävistä liiketoimista. Niitä tekevät muun muassa vakuutusyhtiöt, rahalaitokset ja yrityksetä.
"Rahanpesua on ja ilmoituksia epäilyttävistä liiketoimista tulee sieltä, missä on liike-elämääkin", rikosylitarkastaja selittää.
Hänen mukaansa rahanpesurikollisuus on sukeltamassa yhä syvemmälle internetiin. Tavallinen suomalainen voi ajautua rahanpesurikoksen syövereihin esimerkiksi netissä autokauppaa tehdessään. Asiakas luulee asioivansa autoliikkeen kanssa, mutta todellisuudessa asialla ovat laillisilta näyttävien nettisivujen sisällä toimivat rikolliset.
Rahanpesijät kalastelevat netissä myös ihmisiä luovuttamaan maksusta tietojaan käyttöönsä, jotta "puhtailla" nimillä voidaan tehdä uusia rikoksia.
"Näinä huonoina taloudellisina aikoina houkutus mukaan lähtemiseen on suuri."