Ra­han­käyt­tö las­ket­te­luun kasvaa

Laskettelubisnes investoi paraikaa todella kovasti. Toimialan yhteenlasketut rinneinvestoinnit seuraavan kahden kauden aikana ovat 40 miljoonaa euroa, niistä suurin osa kohdistuu Pohjois-Suomeen.

1,3 miljoonaa suomalaista ilmoittaa harrastavansa laskettelua ainakin joskus.
1,3 miljoonaa suomalaista ilmoittaa harrastavansa laskettelua ainakin joskus.
Kuva: Ketola Heikki

Laskettelubisnes investoi paraikaa todella kovasti. Toimialan yhteenlasketut rinneinvestoinnit seuraavan kahden kauden aikana ovat 40 miljoonaa euroa, niistä suurin osa kohdistuu Pohjois-Suomeen.

Suomen hiihtokeskusyhdistyksen toiminnanjohtaja Sari Tollet perustelee kasvua monilla syillä, mutta houkuttelevuuden lisääminen on hänellä keskeinen perustelu yritysten aktiivisuudelle.

1980-luvun lopulla hiihtokeskuksilla oli kuuma kausi, ja 1990-luvun laman iskiessä keskuksia kaatui eri puolilla Suomea. Tolletin mukaan nyt ei investoinneissa ole kysymys mistään kuplasta.

"Ensi vuoden investointitahti näyttää olevan valtavan suuri. Siinä nyt vain sattuu olemaan isoja moderneja hissejä Ylläkselle, Leville, Himokselle ja Tahkolle. Niissä yksi hissitolppakin on kuin pieni omakotitalo", Tollet sanoo.

Alalla yhteinen menestystahto on vallalla ja yrittäjät suhtautuvat asioihin hyvin terveellä tavalla, hän sanoo.

"Kaikilla on hyvin muistissa 90-luvun alun ongelmat. Koko toimialan rakenne on siitä muuttunut hyvin paljon. Nyt ei enää ole vain yksi yhtiö, joka investoi laskettelukeskukseen. Eri yhtiöt toimivat nyt yhdessä."



Kansainvälistä vetovoimaa saatava


Kansainvälisen vetovoiman rakentaminen on Tolletin mukaan ehdottoman tärkeää.

"Jotta Suomi nousisi Euroopassa vetovoimaiseksi keskukseksi, täällä pitää investoida tekniseen kalustoon. Koko hiihtokeskusympäristö on hyvin tekninen. Kun parannetaan asiakkaiden kokemuksia, Suomen vetovoima sen kun lisääntyy", Tollet uskoo.

"Meillä käy 120 000 ulkomaista laskettelemassa vuodessa ja kymmeniätuhansia maastohiihtoa harrastamassa", Tollet laskee.

Viime talvena käytiin 2,8 miljoonaa kertaa rinteessä. Edelliskauteen verrattuna laskettelupäiviä kertyi 100 000 enemmän.

Hissilippuja myytiin viime talvena 48,8 miljoonalla eurolla, sitä edellisenä vuonna lukema oli 46 miljoonaa euroa.



Kalliimpia hissilippuja enemmän kaupaksi


Hissilippujen myynnin arvo kasvaa euromääräisesti noin kuuden prosentin vuosivauhtia ja laskettelun määrä kasvaa 3-4 prosenttia vuodessa, Tollet laskee.

Hissilippujen myynnin euromääräisestä kasvusta puolet tulee Tolletin mukaan hintojen korotuksesta ja puolet lippujen myynnin lisääntymisestä.

Keskimääräinen päivälipun hinta Suomessa on Tolletin mukaan 17,4 euroa.

Isoissa keskuksissa näihin hintoihin tulee kymmenen euroa lisää. "Se perustuu tietysti palvelutarjontaan ja hissien lukumäärään. Asiakas on valmis maksamaan enemmän isoissa keskuksissa, kun hän siellä saa myös palveluita enemmän", Tollet sanoo.

Erityisesti perheille halutaan hiihtokeskuksiin luoda monipuolista tarjontaa.

Ulkomaalaisten määrän rinteissä uskotaan kasvavan tänä talvena vähintään kuusi prosenttia, Tolletin mukaan kahdeksan prosenttia voi olla oikeampi luku.

Asiakkaiden rahankäyttö on lisääntynyt, ja he ovat valmiita maksamaan liikunnasta vapaa-aikanaan enemmän kuin ennen.

"Val Diseren laaksossa päivälippu maksaa 50 euroa. Suomen hissilippuhinnat ovat pohjoismaalaisella tasolla. Jos menet aerobic-tunnille, niin et monta kertaa ehdi käydä niin hinnaksi kertyy 30 euroa, jos edes saat yksittäisiä lippuja. Jos hankit tennistunnille opettajan, se on äkkiä 60 euroa."

Onko laskettelu koko kansan harrastus? "Entistä useammat perheet näkevät sen mahdollisuutena. Etelä-Suomen taajamien lähellä sijaitsevat keskukset pystyvät kilpailemaan sisäliikuntamuotojen kanssa harrastajista."

Ilmoita asiavirheestä