Uefan presidentin Lennart Johanssonin työhuoneessa on pokaali, joka on lahjoitettu "mestarien liigan isälle". Ruotsalaispatruuna oli vallassa kolmatta vuottaan, kun mestarien liiga rantautui stadioneille ja televisioihin.
Mestarien liiga on ollut valtava menestys. Se on tällä hetkellä yksi maailman suurimmista vuosittaisista urheilutapahtumista. "Kun aloitimme vuonna 1992, liikevaihtomme oli noin 15--20 miljoonaa Sveitsin frangia. Nyt mestarien liigan liikevaihto on yli kaksi miljardia frangia (yli 1,2 miljardia euroa). Olemme ylpeitä, koska todella moni ihminen on työskennellyt asian eteen", Johansson kertoo. Mestarien liigaa on kritisoitu siitä, että samat suurseurat pelaavat vuosittain toisiaan vastaan.
"Jokaisella kotimaassaan menestyvällä seuralla on mahdollisuus osallistua karsintoihin. Esimerkiksi Rosenborg pääsi lohkovaiheeseen monta kertaa ja teki sen avulla omaisuuden."
Uefa on lisäksi pystynyt tilittämään sievoisia summia kaikille jäsenmailleen.
Raha tuo kuitenkin myös paljon pahaa mukanaan, Johansson tietää. "Jalkapallossa on lahjontaa, laitonta vedonlyöntiä, rasismia, reilun pelin unohtamista ja agentteja, jotka houkuttelevat nuoria pelaajia. Kyse on jalkapallon maineesta ja tämä asia on meidän ohjelmamme keskipisteessä." Uefan presidentti ei ole sokea rahan vääränlaiselle mahdille.
"Lajissamme liikkuu valtavasti rahaa. Se tuo mukaan ihmisiä, jotka eivät ajattele muuta."
Laiton vedonlyönti ja otteluiden järjestäminen on ollut polttopisteessä Suomen ja Italian lisäksi monessa muussakin maassa.
"Esimerkiksi vedonlyöntiyhtiöillä on oikeus vapaaseen kilpailuun, mutta niiden on oltava kontrolloitavissa. Olemme keskustelleet asiasta EU:n, hallitusten ja poliisin kanssa. Meillä pitää olla toimintasuunnitelma, jotta emme löydä samoja asioita aina uudestaan edestämme."
