Konstantinopolin patriarkka Bartolomeoksen oli määrä tulla viime kesän Suomen käynnillään Ouluun.
Aie, joka ei sitten toteutunutkaan, ehti aiheuttaa kuvataiteellisen ongelman ja sen mielenkiintoisen ratkaisun Oulun ortodoksisessa hiippakunnassa.
Metropoliitta Panteleimon yritti ratkaista asian ensin Lapuan piispantalossa näkemäänsä malliin. Tarkoitus oli saada teoksia lainaan Oulun taidemuseolta. Asia ratkesi kuitenkin lopulta niin, ettei se ollut taidelaitos vaan rahalaitos, Oulun Osuuspankki, joka ryhtyi taidepankiksi.
Ratkaisu oli harvinaislaatuinen, sillä tosi asiassa taidemuseosta on helpompi saada taidetta lainaan julkisiin tiloihin kuin pankista.
Lopputulos on ollut nähtävissä puolisen vuotta Oulun ortodoksisen hiippakunnan tiloissa.
Koivistoa, Mattasta ja Soldan-Brofeldtia
Oulun metropoliitta Panteleimonin virka-asunnon salin pääseinällä on normaalisti karjalaisen taidemaalarin GrigorAuerin (1882-1967) maalauksia. Ne sopivat hyvin asunnon tyyliin ja henkeen.
Teokset kuuluvat piispan omaan taidekokoelmaan ja ovat hänelle läheisiä. Olihan pitkärantalainen taiteilija Auer nuoruudessaan Valamossa maalausopissa ennen Pietarin taideakatemiaa. Hän käytti maalauksissaan usein karjalaisia aiheita ja kuvasi myös Valamoa.
Metropoliitta kuitenkin lainasi Auerinsa Riihimäen taidemuseon kesänäyttelyyn, minkä jälkeen saman Auer-näyttelyn oli määrä siirtyä Lappeenrantaan kuten se siirtyikin. Niinpä sohvan takainen seinä oli typötyhjä, kun tieto Bartolomeoksen vierailusta saatiin.
Auerit ovat yhä näyttelymatkalla, mutta seinä ei ole paljaana. Auerien paikalla riippuu AukustiKoivistoa, Åke Mattasta ja Venny Soldan-Brofeldtia.
"Meillä tuli kuvaannollisesti hätä käteen. Tuntui, että Bartolomeos ajattelee, että mitä köyhiä raukkoja nämä ovat, kun ei ole edes tauluja seinällä", Panteleimon kertoo alkukesän tunnelmista.
Hän muisti asiaa pohtiessaan käyntinsä Lapuan piispan virka-asunnossa, johon oli saatu teoksia lainaan taidemuseosta.
Metropoliitta soitti siis Oulun taidemuseoon.
Museonjohtaja Taina Myllyharju opasti Panteleimonia kohti Oulun Osuuspankkia, jolla on iso taidekokoelma.
Panteleimon neuvotteli pankinjohtaja Timo Levon kanssa, asiasta sovittiin ja Panteleimon pääsi valitsemaan muutamista esille asetetuista teoksista suosikkinsa, jotka tuntuivat sopivan parhaiten hänen virka-asuntoonsa.
"Näissä tiloissa käy tällainen 1940- ja 1950-lukujen taide", Panteleimon sanoo ja jatkaa: "Se on hyvä asia, että teokset ovat julkisessa tilassa, jossa käy vieraita."
Mummo joka näyttää mummolta
Omat Auerit palaavat pian Nummikadun varrella sijaitsevan salin pitkälle seinälle. Tuntuu kuitenkin siltä, että rahalaitoksen poikkeuksellinen laina on kasvanut hyvää korkoa tämän puolen vuoden aikana, jonka teokset ovat olleet ortodoksisen hiippakunnan tiloissa. Ainakin piispa on tutustunut niihin perusteellisesti ja esittelee niitä hellästi ja hauskasti.
Keskiseinää hallitsee arvostetun oululaismaalarin Åke Mattaksen (1920-1962) nuoruudenkuva, jossa Panteleimon näkee nimenomaan nuoruuden intoa. Toisen oululaisen eli Au kusti Koiviston (1886-1962) kukkapastellin kohdalla Panteleimon muistuttaa, että siitä on tullut hänelle läheinen, koska hän on luonnonystävä. Teoksen alkuperäiskehyksetkin saavat hänet ihastelemaan, miten ne tuovat mieleen hänen lapsuuden maailmansa porvariskodit.
Oululaiset taiteilijat ovat yläsavolaiselle piispalle melko uusi asia. Siksipä kolmas lainateos, Venny Soldan-Brofeldtin (1863-1945) maalaus huivipäisestä herännäismummosta saa häneltä rehevimmän analyysin. Hän muistuttaa siitä, että juuri ortodoksisen hiippakunnan seinällä, juuri tässä ympäristössä, herännäisasuun pukeutunut nainen, joka on luonut katseensa alas, tuo mukanaan ekumeenisen ulottuvuuden: "Eri liikkeet lyövät kättä toisilleen."
"Nämä mummot tekivät käsitöitä eivätkä käyneet päivätansseissa. Nykyäänhän ei mummoja enää olekaan", piispa toteaa maalausta katsellessaan.
Niin rahapajan johtajan helsinkiläinen tytär kuin Venny olikin, Vieremältä lähtenyt Panteleimon vääntää tästä nopsasti savolaisen. Olihan Venny Soldan-Brofeldt kirjailija Juhani Ahon vaimo, käynnistyy perustelu. Panteleimon sanoo olevansa kotipitäjänsä Vieremän kulttuurihistoriasta ylpeä ja onnellinen, koska Ahon isä oli siellä 10 vuotta pappina, ja siellä lukioikäinen Aho koki suuret ja varhaiset luonnonelämyksensä.
Vennystä ja Jussista Panteleimon toteaa vielä, että nämä kantavat yhdessä kultakauden kulttuuriperintöä. Lisäksi hän kertoo ostaneensa vast'ikään vuosikymmenten takaisen kirjan, jossa on Vennyn piirroksia.
Ja vielä Venny Soldan-Brofeldtin maalauksesta, josta lainataulusta hänellä riittää eniten sanottavaa:
"Teoksesta huokuu rauha!"
Oulun Taiteilijaseuran ja PROTOn taidelainaamo on paikka, josta tavallinen kansalainen voi vuokrata taidetta. Se on avoinna Galleria 5:n tiloissa Napissa näyttelyiden aukioloaikoina.
