Erikoissairaanhoidon hoitojonot ovat lyhentyneet viidessä vuodessa kymmenesosaan. Seuraava haaste on nostaa perusterveydenhoidon tasoa reippaalla kädellä. Tämä oli sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälän (kesk.) sanoma maanantain tiedotustilaisuudessa, jossa esiteltiin niin sanotun kansallisen terveyshankkeen seurantaryhmän raporttia.
Erityisen hankala tilanne on syrjäseuduilla, minne lääkäreitä ja hammaslääkäreitä ei saada suurella rahallakaan. Lääkärien lisäkoulutus ei ole kuitenkaan mahdollista, sillä aloituspaikkoja on jo noin 600 eli joka sadas ikäluokan nuorista aloittaa lääketieteen opinnot.
Seurantaryhmän varapuheenjohtaja Matti Uusitupa huomautti, että lääkäri- ja hammaslääkärikunnan naisistuminen on uusin uhka terveyspalvelujen järjestämisessä syrjäseuduille. Kun pariskunnat muuttavat yleensä yhdessä, pitäisi miehellekin löytyä jotakin tekemistä ja se on hankalaa pienissä kunnissa.
Suurista yksiköistä paremmat palvelut
Mitään ihmelääkkeitä ei sen paremmin seurantaryhmän jäsenillä kuin ministeriön virkamiehilläkään ole tarjota syrjäseutujen terveyspalvelujen kohentamiseen.
Uusituvan mielestä tärkeintä ovat riittävän suuret yksiköt palvelujen tuottamiseen. Paljon puhuttu PARAS-hanke eli helmikuussa voimaanastuva kunta- ja palvelurakenneuudistuksen puitelaki edellyttää vähintään 20 000 asukkaan väestöpohjaa. Se mahdollistaa 15-20 lääkärin tarjonnan. Siinä on jo mahdollista erikoistua, Uusitupa sanoi.
Syrjäseudut ovat muutoinkin hyötyneet kansallisen terveyshankkeen satsauksista, totesi sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kari Välimäki. Vuosien 2003-2007 aikana lisärahaa terveyssektorille on saatu pyöreästi 400 miljoonaa euroa.
Hoitotakuun lähes sataprosenttinen läpivienti on näkyvin saavutus, mutta myös hoitotarpeen arvioinnin kolmen päivän sääntö ja monet teknologiset uudistukset ovat hyödyttäneet koko maata, Välimäki luetteli. Mahdollisuus konsultoida muiden alueiden lääkäreiden kanssa, saada potilastietoja internetin välityksellä ja kirjoittaa lääkereseptejä sähköisessä muodossa ovat asioita, joista myös syrjäseudut hyötyvät, hän poimi esimerkeiksi.
Välimäki on eniten huolissaan siitä, että pienten paikkakuntien asukkaat eivät pääse kokeneiden lääkäreiden puheille. Tarjolla on vain nuoria vastavalmistuneita, jotka joutuvat kantamaan hurjan vastuun, Välimäki harmitteli.
Ohjeistusta
odotetaan ylhäältä
Ministeriö toivoo, että lääketieteen opinnoissa korostettaisiin perusterveydenhoidon hyviä puolia. Ihanne olisi, että osa lääkäreistä ihastuisi terveyskeskuslääkärin työn monipuolisuuteen ja suunnittelisi siitä koko työuran mittaista savottaa.
Mielekäs työympäristö ja järkevä työnjako ovat Välimäen mielestä avainsanoja, joilla lääkäreitä saadaan pienille paikkakunnille.
Kansallinen terveyshanke on kestänyt viisi vuotta. Kuluva vuosi on viimeinen. Hankkeen seurantaryhmä lähetti arviointilomakkeen terveydenhuollon päättäjille eri puolilla Suomea.
Vastausten yllättävin johtopäätös oli, että kunnissa odotetaan uudistusten läpiviemisessä nykyistä suurempaa ohjeistusta ylhäältäpäin.
"Viisi-kuusi vuotta sitten tätä ei olisi voinut kuvitellakaan. Silloin oltiin sitä mieltä, ettei mitään ohjausta saisi olla", Välimäki naurahti.
