Pääkirjoitus

Rahaa tas­kus­ta toiseen

Hallitus ei ratkaise Suomen talous- ja rakenneongelmia rahoittamalla kärkihankkeita, mutta se ei liene tarkoituskaan. Maanantaina esitellyillä toimenpiteillä kuitenkin paikkaillaan muualta tehtäviä leikkauksia.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus julkisti maanantai-iltana suuntaviivat kilpailukykyä, työllisyyttä sekä koulutusta ja terveydenhoitoa kohentaviksi kärkihankkeiksi.

Hallitus käyttää yhteensä 1,6 miljardia euroa vauhdittaakseen Suomen kehitystä niin uusiutuvassa energiassa, koulutuksessa kuin digitalisoinnissa.

Hallituksen tukemat hankkeet on jaettu viiteen kokonaisuuteen, joissa on lähes 30 eri hanketta toimenpiteineen.

Hallituksen kuningasajatus on luoda kärkihankkeilla katse valoisampaan tulevaisuuteen syvän taloustaantuman keskellä.

Mutta pessimisti ei pety, kuten Sipilä itse on useaan otteeseen tavannut eri yhteyksissä tokaista.

Kärkihankkeiden tavoite on hyvä ja kannatettava, mutta mittakaava aivan liian pieni todellisen muutoksen liikkeelle sysäämiseen.

Oppositio arvostelee hallitusta aivan oikeutetusti siitä, että se paikkailee kärkihankkeilla muualta tehtäviä leikkauksia. Se vaikuttaa rahan siirtämiseltä taskusta toiseen. Lisäksi hankkeet jäivät ainakin vielä epäkonkreettisiksi.

Kukaan tuskin uskoo, että Suomen talous lähtee näillä panostuksilla räjähtävään nousuun. Kärkihankkeita ei ole tarkoitettukaan Suomi-laivan kurssin nopeaksi muuttajaksi, vaan näyttämään suuntaa ja lisäämään kokeilukulttuuria. Kunta- ja uudistusministeri  Anu Vehviläinen (kesk.) täsmensi tiistaina, että muun muassa perustuloa aiotaan kokeilla käytännössä.

Eniten rahaa suunnataan aiemmin kerrottujen väylähankkeiden jälkeen osaamiseen ja koulutukseen sekä biotalouteen ja puhtaisiin menetelmiin. Molemmat saavat 300 miljoonan euron panostuksen. Biotalouteen odotetaan syntyvän yli 100 000 uutta työpaikkaa, joten tukisysäys on paikallaan.

Osaamisen ja koulutuksen tukemisessa kärkihankeajattelussa on ristiriita. Niiden nostaminen hankelistan kärkeen aiheuttaa varmasti porua, sillä samanaikaisesti hallitus ottaa toisesta taskusta koulutussäästöinä yli 500 miljoonaa euroa.

Yliopistot menettävät tulojaan ja joutuvat supistamaan Suomen tulevaisuuden kannalta merkittäviä opetus- ja tutkimustoimintojaan. Tieteen ja sovellustutkimuksen rahoittajan Suomen Akatemian tuki vähenee kymmenen miljoonaa.

Nurinkurista on siinäkin, että osaamisen tukemisen vastapainoksi hallitus on päättänyt toisaalla leikata innovaatiorahoitusta. Kasvuhankkeita rahoittaneelta Tekesiltä häipyy 130 miljoonaa euroa.

Työllisyyttä ja kilpailukykyä hallitus parantaa 170 miljoonalla eurolla, hyvinvointi- ja terveyshankkeita 130 miljoonalla.

Loppu sata miljoonaa käytetään toimintatapojen uudistamiseen, esimerkiksi digitaalisen liiketoiminnan kiihdyttämiseen.

Hallitus tarjoilee repustaan periaatteessa aivan oikeanlaisia eväitä, jotka laihuudestaan huolimatta herättelevät Suomea uudistumaan. Kärkihankkeiden onnistuminen riippuu siitä, millaiseen käytännön toimeliaisuuteen ne kannustavat ja mitä niillä saadaan aikaiseksi.