Oulu Harva koululainen saa lukuvuoden alussa pulpettiinsa tuliterän oppikirjan. Tekstikirjoja kierrätetään kouluissa parhaimmillaan viisikin vuotta. Työkirjoja hankitaan enää vain hyvin harvoissa aineissa.
Kirjojen kierrättäminen on järkevää, mutta myös rahan sanelema pakko. "Viime laman jälkeen määrärahat eivät ole palautuneet samalle tasolle kuin ne olivat sitä ennen. 2000-luvun vaihteessa opetussuunnitelmat uudistuivat, mutta emme ole vieläkään voineet uusia kaikkia opetusmateriaaleja sen mukaiseksi", oululaisen Herukan koulun rehtori Matti Kuivamäki kertoo.
Helsinkiläisen Pakilan yläasteen rehtori Mauri Leppälä kertoo, että helsinkiläiskoulujen viime vuonna materiaalihankintoihin käyttämä rahamäärä oli 45 prosenttia vuoden 1986 tasosta.
"Aikaisemmin opetusvirastolla vielä henkilöt laskivat, paljonko opetussuunnitelman toteuttaminen oikeasti maksaa", Leppälä toteaa.
Nykyään koulut saavat yleensä määrärahan, jonka ne saavat käyttää parhaaksi katsomallaan tavalla.
"Materiaalien hankinta on pitkälti koulukohtaista. Jos on hyvin tiukkaa, kunnat voivat määrätä koulut hankintakieltoon, mutta se on äärimmäinen keino", Oulun lääninhallituksen koulutoimentarkastaja Veijo Kosola sanoo.
Kirjasarjoja uusitaan vuosien ajan
Rehtorit arvioivat, että kirja kestää 3-5 vuoden käytön ehjänä. Toisissa aineissa, kuten uskonnossa, tuntimäärä on pienempi, joten kirjakin voi kestää pidempään. Äidinkielen kirjat taas ovat käytännössä käytössä lähes joka päivä, joten sivut saattavat alkaa repsottaa aikaisemmin.
Opetussuunnitelmien muuttuessa uudet kirjahankinnat ovat pakollisia. Usein kirjasarjoja kuitenkin vaihdetaan tai uudistetaan luokka-aste kerrallaan. "Meillä on käytössä kirjahankinnoissa kolmivuotissuunnitelmat. Kirjasarjojen uusimisessa voidaan aloittaa seitsemäsluokkalaisista, seuraavana vuonna hankkia kahdeksannen luokan kirjat ja sitä seuraavana yhdeksännen", Leppälä selvittää käytäntöjä.
Kosolan mukaan koulujen kirjahankinnat ovat vähentyneet paljon 10-15 vuoden takaisesta tasosta. Työkirjoja, joissa tehtävät tehdään suoraan kirjoihin, käytetään nykyään enää vähän. Nykyään muistiinpanot ja tehtävät kirjoitetaan vihkoihin. Tehtäväkirjoja tarvitaan vielä esimerkiksi kielissä. Myös oppilaan iällä on väliä. "Mitä pienempi oppilas, sitä enemmän pitää miettiä, kuinka paljon käytetään aikaa tehtävien kopioimiseen vihkoon, siis pelkkään mekaaniseen työhön", Matti Kuivamäki muistuttaa.
Aapisessa
ruoka- ja tautilista
Jyväskyläläisen Pohjanlammen koulun rehtori Raimo Lapiolahti arvioi, että alakoululaisen käytössä kirja kestää kolmisen vuotta. "Aapiset on kuitenkin pyritty hankkimaan kaikille, että sen ensimmäisen kirjan saa omaksi. Aapiset ovat niin kovassa käytössäkin, niissä on vuoden ruokalistat ja sairastetut taudit, ettei niiden kierrätys olisi kovin hygieenistäkään", Lapiolahti naurahtaa.
Pohjankartanon yläasteen rehtori Ilpo Hettulan mielestä juuri paremmin ei enää voisi kirjoja kierrättää. "Tekstikirjat ovat käytössä noin viisi vuotta ja työkirjojakaan ei ole kuin kielissä ja maantiedon karttatehtävissä."