Viron vapaamielinen alkoholipolitiikka aiheuttaa päänsärkyä Suomelle ja Ruotsille, mutta ongelmia on maalla itselläänkin. Kansanterveyden asiantuntijat todistelevat koko ajan, että viinahaittojen korjaaminen maksaa paljon enemmän kuin alkoholi valtiolle tuottaa - eräiden väitteiden mukaan jopa viisi kertaa enemmän.
Terveyspiirit ovat vaatineet rajoituksia myyntipisteiden määrään, viinakauppojen aukioloaikoihin ja alkoholin mainontaan, mutta merkittäviä toimenpiteitä on turha odottaa. Tosin hallitus on luvannut nostaa ensi vuonna alkoholin valmisteveroa, mutta suurikaan prosentuaalinen korotus ei paljon vaikuta, kun lähtötaso on niin matala: alkoholin verotus on alle kolmannes Suomen verotuksesta.
Viinan saatavuus Virossa voi kyllä tehdä esimerkiksi pohjoissuomalaisen naukkailijan kateudesta vihreäksi. Ainetta myydään jokaisessa elintarvikemyymälässä ja kaikilla huoltoasemilla. Monet myyntipaikat ovat avoinna ympäri vuorokauden seitsemänä päivänä viikossa.
Viron suhdanneinstituutti teki asiasta tutkimuksen, jossa todettiin, että 25 prosenttia kuluttajista saa alkoholinsa joko oman asuintalonsa tai naapuritalon kaupasta. 66 prosenttia kansasta joutuu kävelemään peräti kymmenen minuuttia lähimpään viinaa myyvään markettiin. Loput ihmiset asuvat syrjäseudulla, josta on pitempi matka puotiin, mutta yleensä kylällä silloin toimii pienyrittäjä, joka keittelee ponua.
Jotkut kaupungit ja kunnat ovat ryhtyneet rajoittamaan yömyyntiä siten, että kaupanteko lopetetaan illalla kello 23 ja aloitetaan taas aamuseitsemältä. Jos pirskeet kotona jatkuvat kuitenkin aamuyöhön ja juotava loppuu, voi aina tilata pitsataksilla lisää. Menetelmä on ihan laillinen, jos kohta kalliinpuoleinen.
Hinnat nousevat
Viron hallituksella oli tarkoitus korottaa viinaveroa jo vuosi sitten, mutta hankkeesta luovuttiin siinä toivossa, että inflaatio ei kiihtyisi. Tuolloin vielä unelmoitiin euron käyttöönotosta. Nyttemmin on 11 prosentin talouskasvu tuonut inflaation tasolle, jolla eurosta ei kannata puhuakaan ennen ensi vuosikymmenen alkua. Niinpä Euroopan unionin talousasiantuntijat ovat kehottaneet Viroa tekemään välttämättömät korotukset samaan syssyyn, etteivät ne tulevaisuudessa estäisi inflaatiokriteerin täyttämistä.
Hallitus suunnittelee viinaveron korottamista ensi vuoden alusta. Suomen pääministeri Matti Vanhanen on jo kiitellyt hanketta. Vanhasen kannalta on valitettavaa, että Suomeen verrattuna Viron viina jää halvaksi korotuksen jälkeenkin.
Euroopan liiton tilastojen mukaan Suomessa on väkevien juomien vero 2825,00 euroa hehtolitraa (sata litraa) kohti, Virossa taas 971,46 euroa hehtolitralta. Jos Viro tekee peräti kymmenen prosentin veronkorotuksen, nousee hehtolitravero vähän yli tuhanteen euroon, mutta yhtä puolen litran pottua kohti korotus on noin viisi eurosenttiä. Se tuskin Suomen alkoholipolitiikkaa pelastaa. Hintahaitaria venyttää sekin, että alkoholiveron päälle maksetaan vielä arvonlisävero, joka on Suomessa 22 prosenttia, mutta Virossa 18.
Turismi on yksi syy, miksi Viro ei kiirehdi alkoholin hintoja korottamaan. Se tuottaa noin kymmenen prosenttia kansantulosta ja on siten tärkeä elinkeino. Yleinen inflaatio on jo nostanut erilaisten hyödykkeiden hintoja ja aiheuttanut sen, että nousujohteinen matkailu Suomesta on ensi kertaa kääntynyt laskuun. Sitä on hieman paikannut turismi Ruotsista ja muista maista, mutta edelleen suurin osa Viron turismituloista saadaan suomalaisten taskuista. Enemmistö suomalaisista on tullut ostoksille. Näiden matkailijoiden säilyttämisen yhtälö on yksinkertainen: Viron ostokset+laivalippu eivät saa olla yhtä kalliita, kuin vastaavat hankinnat Suomessa.
Selvä terveysriski
Halpa alkoholi on tuonut Virolle siunausta verotulojen muodossa, mutta oman kansan terveyden kustannuksella. Virolainen pilkkaa mielellään Tallinnan vanhassa kaupungissa tuikertelevaa suomalaista vodkaturistia, mutta tosiasiassa ei olisi varaa. Suomalainen kuluttaa vuodessa absoluuttista alkoholia 9,3 litraa, mutta virolainen peräti 13,5 litraa.
Seuraukset näkyvät sairaaloissa ja hautuumailla. Virolaisten miesten keskimääräinen odotettavissa oleva elinikä on 66 vuotta, joka on Euroopan pohjanoteerauksia. Miesten kuolinsyytilastoissa on 17,6 prosentin osuus alkoholimyrkytyksillä ja juopumuksen takia tapahtuneilla onnettomuuksilla.
Viime vuonna Viron liikenteessä kuoli 204 ihmistä, joista viinan vuoksi 47.
Tulipaloihin kuoleminen on Virossa maailman kärkeä. Viime vuonna menehtyi paloissa 164 ihmistä. Vainajista 70 oli ollut kännissä.
Kukaan viranomainen ei pidä kunnollista tilastoa hukkuneista, mutta vuosittain uppoaa useita kymmeniä henkilöitä. Hataristakin tiedoista selviää, että miehiä hukkuu enemmän kuin naisia ja lapsia yhteensä ja noin puolet tapauksista liittyvät alkoholin käyttöön.
Myös työtapaturmatilasto laahaa jäljessä, mutta tiedossa on vuodelta 2005, että työtapaturmia oli 3 300, joista 24 vei kuolemaan. Onnettomuuksia on varsin paljon, kun työssä käyviä raatajia oli vain 550 000.
Vahva Viinaliitto
Alkoholiin liittyvää lainsäädäntöä ja esimerkiksi veronkorotuksia on vaikea ajaa läpi, sillä Virossa toimii vahva viinalobby, joka marinoi poliitikkoja omien tuumailujensa kannattajiksi. Reformipuolue on ollut politiikan vahvin tekijä ja pääministeripuolue jo pitkään. On julkinen salaisuus, että viinatehtailijat ovat antaneet sille avokätisesti "puoluetukea".
Alkoholin valmistajien virallinen yhteenliittymä on nimeltään Viina Liit, Viinaliitto. Aina veronkorotusten uhatessa se nostaa kovan kampanjan, kuinka viinamarkkinoille tunkee korotuksen seurauksena venäläinen salakuljetusviina, kuinka pontikankeitto kymmenkertaistuu ja kuinka janoiset naukkivat metanolit suihinsa ja heittävät sitten henkensä.
Vaikka Viinaliitto onkin olevinaan huolestunut yhteiskunnan tilasta eivät sen jäsenet ole olleet kovinkaan innokkaita tilittämään valtiolle sitä, mikä valtiolle kuuluu. Viime lokakuussa tuli pakolliseksi maksaa alkoholivero siten, että myynnissä sai olla vain pulloja, joissa on veromerkki. Yllätys yllätys, alkoholin virallinen kulutus kasvoi kuukaudessa 33,1 prosenttia. Verottaja päätteli, että Virossa oli myyty kolmannes alkoholista siten, että valmistaja ja kauppias olivat jakaneet veron keskenään. Voitto ei ollut pienen pieni, koska Virossakin veron osuus on suurempi kuin juoma ja pullo yhteensä.
Verottajan tekemät tilastot ovat mielenkiintoisia. Piskuinen pullottaja Offex nousi yllättäen neljänneksi suurimmaksi valmistajaksi, kun sen myynti nousi kuukaudessa 7 000 litrasta 60 000 litraan. Viron kahden spriitehtaan omistaja Onistar paransi kuukaudessa vauhtiaan 40 000 litrasta 250 000 litraan. Myös Alkon omistama Altia myi viime vuonna tammikuussa vain 80 000 litraa, mutta joulukuussa jo 177 000 litraa. Altia voi toki puolustaa itseään sillä, että joulujen kunniaksi sen asiakkaat joivat 100 000 litraa enemmän kuin tipattoman tammikuun aikana.
Verottaja näkee varsin selvästi, kuinka sitä on huijattu. Mitään ei voi kuitenkaan tehdä, ennen kuin ilmestyy ensimmäinen tehtailija tai kauppias, joka tunnustaa - ja sitä saa kyllä odottaa.
Markkinointi on raakaa
Virossa on viinatehtaita paljon ja viinamerkkejä satoja. Nykyaikana pääsee teollisuuteen kiinni vähällä rahalla. Tärkein on pullotuskone, mutta se ei maltaita maksa. Sitten vain tilaat sammioosi tankkiautolla spriitä sieltä, mistä halvimmalla saa, lorotat sekaan puolet vettä ja vodka onkin valmista. Tosin sen markkinointi maksaa enemmän kuin tuottaminen.
Alkoholimainonta tunkee Virossa päälle joka puolelta, televisiosta, radiosta, lehdistöstä, ulkomainonnasta ja kaikenlaisesta kampanjoinnista. Milloinkahan lie Suomen Alko viimeksi järjestänyt maistiaisia, jollaisiin Virossa törmää?
Jokaisella viinatehtaalla on paraatijuomansa kuten Viru Valge suurimmalla tehtaalla Livikolla tai Saaremaa Vodka Altialla. Niiden hinta on hieman normaalia korkeampi ja ne pyydystävät turisteja hyvin.
Kotimaiseen suurkulutukseen tehdään lähes vastaava tuote halvemmalla hinnalla. Sen etiketti on yleensä vaatimaton eikä sitä pahemmin mainosteta. Altialla sellainen juoma on nimeltään Eesti Standard. Sen etiketissä on kukonpää, jonka vuoksi kansa kutsuu sitä kukkoviinaksi. Altia lupaa etiketissä asiakkaalle, että "hyvin nokkii".
Livikon kansanviina on Lauaviin, pöytäviina. 40-volttinen vodka maksaa Säästumarketketjun myymälöissä 45,30 kruunua (2,90 euroa). Suomalainen turisti on tottunut maksamaan 38-prosenttisesta kossustaan 9,35 euroa eikä hän uskalla ostaa Lauaviinaa, sillä tuolla hinnallahan siinä pitää olla jotain vikaa. Lauaviinasta on kuitenkin tullut virolaisen tavankuluttajan lemmikki. Säästumarketin alkoholipullot ovat sievästi hyllyillä, mutta Lauaviin tuodaan myymälään kuorma-alustalla. Firmasta kerrotaan, että kuukaudessa ketju myy 90-115 lavallista, 720 pulloa joka alustalla.