Pääkirjoitus

Rahaa ja hengen nos­ta­tus­ta

Hallituksen elvytyspaketin ytimessä on rakennustoiminta. Keino on perinteinen, mutta se tapaa tehota. Pohjois-Suomessa lämmittää se, että Oulun lentoaseman laajennus pääsee vauhtiin ja Pohjanmaan radan peruskorjaus voi jatkua.

Pääministeri Matti Vanhanen ja valtiovarainministeri Jyrki Katainen esittelivät perjantaina hallituksen elvytyspakettia.
Pääministeri Matti Vanhanen ja valtiovarainministeri Jyrki Katainen esittelivät perjantaina hallituksen elvytyspakettia.

Hallituksen elvytyspaketin ytimessä on rakennustoiminta. Keino on perinteinen, mutta se tapaa tehota. Pohjois-Suomessa lämmittää se, että Oulun lentoaseman laajennus pääsee vauhtiin ja Pohjanmaan radan peruskorjaus voi jatkua.

Taantuman edessä toimettomaksi väitetty hallitus tuli perjantaina jo toista kertaa saman viikon aikana viestimien eteen kertomaan talouden ja työllisyyden pelastustoimista. Tiistaina esillä oli rahoitusmarkkinoita tukeva ohjelma, ja perjantaina pöytään lyötiin luottamuspaketiksi kutsuttu lisäbudjetti. "Kyllä me tästä selvitään", kuului hallituksen rohkaiseva viesti laman uhan säikäyttämälle kansalle.

Painavin elvytyskonsti on perinteinen: rakentamisen vauhditus. Työllistämisen välineenä ja kotimarkkinoiden virkistäjänä keino on koeteltu ja nopeasti tehoava. Nyt sen käytön tekee aiempaa perustellummaksi rakentamiskustannuksen selvä pudotus.

Lisäbudjetin rakentamista koskevien päätösten arvioidaan käynnistävän noin 1,3 miljardin euron arvoiset hankkeet, joiden työllisyysvaikutukset olisivat jopa 17 000 henkilötyövuotta. Sillä jarrutettaisiin jo olennaisesti työttömyyslukemien paisumista.

Pohjois-Suomen kannalta laman uhka näyttää tuovan myös hyvää. Hallituksen päättämiin väyläkohteisiin pääsi Oulu-Seinäjoki-rataosuus, jonka peruskorjaukseen tulee 40 miljoonaa euroa. Se häivyttää uhan korjaustöiden katkeamisesta. Summana pienempi mutta yllätyksenä suurempi on Oulun lentoaseman terminaalin laajennukseen tuleva kuuden miljoonan euron potti. Sen ansiosta rakennuksen ahtautta päästään poistamaan jo tänä vuonna.

Elvytysvaikutukset heijastuvat pohjoiseen myös muuta kautta, kuten koulujen peruskorjausten, vuokra-asuntojen korjausten ja rakentamisen sekä esimerkiksi perustienpitoon osoitettujen lisämäärärahojen ansiosta. Kaikkiaan koulujen korjaukseen nyt luvatut summat eivät tosin häikäise. Peruskorjausvaltuutta lisätään 33 miljoonalla eurolla. Sen jälkeen pitää vielä toivoa, että kunnilta löytyisi rahaa omien kustannusosuuksiensa kattamiseen.

Kymmenen prosentin korjausavustuksen myöntö vuokra-asuntokohteisiin ja asunto-osakeyhtiöille toivottavasti panee vauhtiin vielä aikomusten tasolla olevia korjaustöitä ja herättää isännöitsijät ja asuntoyhtiöiden hallitukset toimiin. Tässä kohdassa lisäbudjetti asettaa näille päättäjille ovelasti painetta niskaan: korjausavustuksen saa vain tämän vuoden puolella alkaviin töihin.

Hallituksen sisäisestä kärhämöinnistä huolimatta pakettiin kuuluu myös työnantajien kansaneläkemaksun poisto. Toimen arvioidaan lisäävän yritysten työllistämiskykyä 10 000 hengellä. Käytännössä työllistävä vaikutus tosin syntynee siten, että nykyisiä työpaikkoja enemmänkin turvataan kuin uusia synnytetään. Työttömyys lisääntyy maassa elvytyspaketista huolimatta.

Perinteistä elvytystä kela-maksun poisto ei ole siinä mielessä, että kyseessä on pysyvä, ei tilapäinen toimi. Yritysten kannalta helpotuksesta tekee kuitenkin vain väliaikaisen se, että hallitus alkaa parin vuoden päästä korottaa yritysten ja palkansaajien työeläkemaksua. Elinkeinoelämän keskusliitto oli päätöksen tästä osasta näreissään, mutta kansantalouden kannalta päätös on järkevä. Kasvavaan työeläkerasitukseen on pakko vastata.

Kela-maksuihin syntyvä aukko pitää puolestaan kattaa lisälainalla, eli tämänkin elvytyskeinon kustannukset kaatuvat aikanaan veronmaksajien kontolle. Siitä tulevat haitat ovat kuitenkin pienemmät kuin ne vauriot, jotka syntyvät, jos työttömyyden annetaan nyt karata käsistä.

Varsinaisen elvytyspaketin ulkopuolisena asiana hallitus kertoi päättäneensä pienituloisimpia eläkeläisiä koskevan 685 euron takuukuukausieläkkeen käyttöönotosta sekä lapsilisien, kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen sitomisesta kuluttajahintaindeksiin.

Maan pienituloisimpien hartaasti odottama muutos astuu kuitenkin voimaan vasta vuonna 2011. Julkilausuttu syy tähän oli se, että aivan kaikkeen ei voi lainarahan turvin lähteä. Toinen syy ajankohtaan lienee raadollisempi: korotukset muuttuvat todeksi juuri ennen seuraavia eduskuntavaaleja. Vanhasen-Kataisen hallitus saa silloin käyttöönsä kilven, jolla torjua opposition syytöksiä vähäosaisten unohtamisesta.