Rahaa ei heru Nivalan naa­pu­reil­ta

Naapurikunnat ja yritykset eivät näytä olevan valmiita kantamaan korttaan kekoon Jokilaaksojen oopperatoiminnan jatkamiseksi, mutta tunnustavat kyllä oopperan alueellisen merkityksen.

Naapurikunnat ja yritykset eivät näytä olevan valmiita kantamaan korttaan kekoon Jokilaaksojen oopperatoiminnan jatkamiseksi, mutta tunnustavat kyllä oopperan alueellisen merkityksen.

Nivalan kaupunginjohtaja Pasi Marjakangas on katsonut oopperan rahoituksen olevan liikaa Nivalan varassa ja hän on anellut muita kuntia maksamaan osaansa kustannuksista.

Noin 300 000 euron yllätyslasku viime kesän oopperakesältä säikäytti Nivalan päättäjät. Kuluja on karsittava ja tuloja löydettävä lisää.

Kaupunginjohtaja on saanut tehtäväkseen haalia lisää rahaa, jotta oopperatoimintaa voitaisiin jatkaa.

Haapajärven kaupunginjohtaja Maija-Liisa Veteläinen ei jaksa uskoa, että toinen kaupunki lähtisi toisten kulttuurihankkeita tukemaan. "Reisjärvi vastaa Posliinikesästään, Pyhäjärvi Täydenkuun Tansseistaan ja Nivala oopperastaan."

Kulttuuritointa ollaan Nivala-Haapajärven alueella seutukunnallistamassa. Se koskee Veteläisen mukaan peruskulttuuria. "Isot tapahtumat ovat asia erikseen."

Veteläinen myöntää keskuksen alueellisen merkityksen Veteläinen myöntää, mutta toteaa, että varsinainen hyöty kohdistuu pääkuntaan.

Haapaveden kaupunginjohtaja Jouko Luukkonen on samoilla linjoilla Veteläisen kanssa. Hän näkee vaikeaksi sen, että Haapavesi lähtisi tukemaan naapurin kulttuuritapahtumaa, vaikka haapavetisiä esiintyjiä on ollut oopperahankkeissa jopa eniten.

"Haapavesi tukee jo alueen merkittävintä ja pitkäaikaisinta Haapavesi Folkia, ja senkin avustamisesta on jouduttu nipistämään."

Ylivieskan kaupungin vt. kaupunginjohtaja Tapani Vierimaa sanoo, että kaupungissa ei ole vielä käyty keskustelua oopperakeskuksen tukemisesta, koska ajatus on esitetty vasta hiljakkoin.

"Oopperakeskuksen merkitys on Nivalalle ja koko alueelle suuri. Se on nostanut alueen minäkuvaa. On luotu uutta, ja tuotanto on pohjautunut vielä paikalliseen historiaan. Vaikutukset varmasti ulottuvat koko seudulle. Siinä mielessä on ymmärrettävää, että muutkin kunnat olisivat tukemassa hanketta."

"Esitystä harkitaan vakavasti, jos sellainen tulee", Vierimaa sanoo, mutta toteaa, että Ylivieskan kaupungin mahdollisuudet tukea taloudellisesti oopperakeskusta eivät ole suuret, kun "rahanreikiä on hirvittävästi".

Pohjanmaan PPO Oy (PPO) on ollut mukana Jokilaaksojen oopperakeskuksen toiminnassa viemällä oopperaan omia asiakkaitaan. Ensimmäisenä vuonna yhtiö oli yksi pääyhteistyökumppaneista.

"Oopperakeskushanke on ollut erinomainen alueen kulttuurin, itsetunnon ja osaamisen näyttö. Parempaa kulttuurihanketta saa hakea", toimitusjohtaja Pauli Korpi-Tassi sanoo.

PPO on alustavasti päättänyt, että se on mukana säätiön perustamisessa, jos siitä tulee totta, mutta toiminnallinen tuki katsotaan vuosittain.

Seutukunnallisen kehitysyhtiön Nihakin ja Nivalan teollisuuskyläyhtiön toimitusjohtajan Kari Valtasen mukaan yritykset ja teollisuuskyläyhtiö ovat käyttäneet oopperan palveluja viemällä oopperaan asiakkaitaan ja henkilökuntiaan. Suoraa tukea ei ole maksettu.

"Jotkut voivat mennä säätiöön mukaan. Jos säädepääoma on riittävän iso, sillä voidaan avustaa oopperaakin."

Ilmoita asiavirheestä