Selvitettävänä oleva kuntaliitos toisi Ruukin ja Siikajoen muodostamalle uudelle kunnalle noin 4,4 miljoonan euron yhdistymisavustuksen. Lisäksi uusi kunta saisi investointi- ja kehittämistukea noin miljoona euroa ja täysimääräisen korvauksen mahdollisista valtionavun menetyksistä viiden vuoden ajalta.
Laskelmat luvassa olevista rahoista on saatu sisäasiainministeriöstä, mutta kuntaliitosselvitystä työstävä Ruukin kunnanjohtaja Tommi Lepojärvi korostaa, että summat eivät ole vielä ministeriön lupauksia.
Alue- ja kuntaministeri Hannes Mannisen (kesk.) tänään keskiviikkona tapaava Lepojärvi onkin ottanut Helsingin vierailun tavoitteekseen saada ministeriltä vastauksen siihen, kuinka sitovia lupauksia ilmoitetut summat ovat.
Siikajoen kunnanjohtaja Kaisu Tuomi sanoo, että kuntaliitoksen tarjoamat porkkanarahat eivät ole Ruukin ja Siikajoen yhteistyöselvityksen päämotiivi. Painavana houkuttimena raha toki on.
"Meillä on tässä taustalla ja tavoitteena strategisen kuntaliitoksen ajatus. Mietitään mitä lisäarvoa kuntien yhdistyminen toisi nykytilanteeseen verrattuna."
Kuntaliitoksen tuomat porkkanarahat olisivat suuri apu talousahdingossa painiskeleville Ruukille ja Siikajoelle. Käytännössä niillä katettaisiin molempien kuntien alijäämä viiden vuoden ajalta.
"Nykytilanteessa kunnat velkaantuvat koko ajan lisää, ja koska kuntarakenne on muutenkin muuttumassa, onko meillä varaa olla ottamatta vastaan tuollaista määrää ilmaista rahaa? Ainakin päättäjillä täytyy olla kielteiselle päätökselle hyvät perustelut", Lepojärvi toteaa.
Valtio kiirehtii valtuustojen päätöstä
Tommi Lepojärven vastikään aloittaman selvitystyön on määrä valmistua maaliskuun loppuun mennessä. Ministeriö on kuitenkin hoputtanut kuntia tekemään päätökset mahdollisesta kuntaliitoksesta ja tammi-helmikuun aikana, jos ne mielivät saada porkkanarahaa nykyisen käytännön mukaan.
"Kuulostaa siltä, että säädökset ovat muuttumassa ja liitosporkkanat poistumassa jollakin aikavälillä. Jatkossakin kuntia menee yhteen, mutta ilman porkkanarahoja", ennakoi Lepojärvi.
Ruukin ja Siikajoen yhdistämisessä haastavimpana hän pitää kuntien palveluprosessien yhteensovittamista. Lepojärvi uskoo, että koska kuntien kokoero ei ole kovinkaan suuri, toiminnot saataisiin yhteen varsin sujuvasti.
"Molemmissa kunnissa on väkeä eläköitymässä, ja tässä vaiheessa kunnilta löytyisi toisia täydentävää osaamista. Käytännössä meidän palvelujärjestelmät sopisivat yhteen kuin nenä päähän."
Ajatusta työsuhde-turvasta ei pidetä hyvänä
Kunnanjohtajat pitävät tärkeänä, että henkilöstö ymmärtää mahdollisen kuntaliitoksen tavoitteet ja sen, että kahden kunnan yhdistäminen voi johtaa myös työpaikan menetykseen. Raahen ja Pattijoen tapauksessa sovittu henkilöstön viiden vuoden työsuhdeturva on heidän mielestään kuolleena syntynyt ajatus.
"Sillähän syödään hyödyt heti kättelyssä. Toisaalta liitos voi olla henkilöstön kannalta mahdollisesti se paras keino säilyttää omat työpaikkansa", Tommi Lepojärvi huomauttaa.
Yhdistyessään Ruukki ja Siikajoki muodostaisivat noin 6 000 asukkaan kunnan, jota johtaisi yksi kunnanjohtaja.
"Se tarkoittaisi, että toiselta meistä loppuu hommat. Me emme sitä sure, koska meidän täytyy olla tässä esimerkkinä muulle henkilöstölle", Tommi Lepojärvi sanoo.