Terveydenhuoltoalan ammattilaiset katsovat alkavaa tuloratkaisun neuvottelukierrosta luottavaisin mielin, vaikka edellinen ei mennyt ihan nuottien mukaan. Ouluun torstaina kokoontuneet Tehyn pohjoisen alueen ammattiyhdistysaktiivit asettavat ensisijaiseksi tavoitteekseen palkankorotuksen ja toiseksi määräaikaisten työsuhteiden vakinaistamisen. Selvänä kolmosena tulee henkilöstömäärän lisäys.
Tehyn hallituksen jäsen, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin varapääluottamusmies Kalevi Lämsä sanoo kuitenkin, ettei asioita voi laittaa vastakkain. Tärkeää hänen mielestään on se, että raha nostaa terveydenhuoltoalan profiilia.
Ammattiyhdistysaktiivit eivät halua enää muistella vuoden takaisia asioita, jolloin järjestö vei tuloratkaisun jäsenäänestykseen. Vaikka äänestäneistä 60 prosenttia vastusti ratkaisua, Tehyn valtuusto hyväksyi sen joskin täpärästi.
Rovaniemen alueasiamies Erja Korteniemi-Poikela selittää tapahtumia sillä, että äänestysprosentti oli vain 15, jolloin valtuusto ei pitänyt tulosta tarpeeksi luotettavana. Hänen mielestään kysely yllätti jäsenistön, eikä joulun alla postitettu kirje saanut jäsenistöä tiiviin aikataulunkaan takia liikkeelle.
Summat vielä auki
Ouluun kokoontuneet tehyläiset korostavat, että viimevuotisessa ratkaisussa on myös hyviä kohtia. Oulun alueasiamies Erja Marjetan mielestä parasta siinä oli nuorille suunnatut palkankorotukset.
Ongelmana edellisellä kierroksella oli myös se, että tavoitteet oli asetettu epärealistisen korkealle. Pudotus todellisuuteen oli raju.
Nyt ollaan viisaampia. Virallisia tavoitteita ei ole vielä asetettu, eikä palkankorotuksen suuruudesta haluta vielä puhua. Palkankorotuksen tarpeesta lähtee jäsenistölle pian kysely, ja vasta sitten on summien pöytään lyömisen vuoro.
Kalevi Lämsä muistuttaa työnantajia siitä, että vakinaistaminen on lähes ilmainen keino sitouttaa työntekijä. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä onkin huhtikuun alussa odotettavissa lähes 200 tehyläisen vakinaistaminen. Parasta tässä on Lämsän mukaan se, että vakituisen työsuhteen saavat pitkään määräaikaisina työskennelleet ihmiset.
Tehyn lakimies Marja Lounasmaalla on tiedossa vallan toisenlaisia esimerkkejä, kun kaikki uudet virat annettiin talon ulkopuolelta.
"Konkarit pantiin syrjään", Lounasmaa kauhistelee, mutta ei paljasta missä päin Suomen näin meneteltiin.
Opinnot jäävät kesken
Toistaiseksi terveydenhuoltoalalla on saatu opiskelijapaikat täyteen. Huolena onkin lähinnä se, että nuoret lopettavat opinnot kesken. Kajaanissa on esimerkkejä, että opiskeluaikoina tutuksi tullut kaupan kassa tuntuu paremmalta työpaikalta kuin raskas, huonosti palkattu ja usein epävarma työrupeama terveydenhuoltoalan töissä.
Tehyläiset muistuttavat, että työ ei terveydenhuollossa lopu. Väestö vanhenee ja hoitotarve vain kasvaa. "Siinä mielessä tämä on turvallinen ala nuorelle", Marjeta kertoo. Esimerkiksi it-alaan verrattuna terveydenhuollon ammattilaiset voivat olla vakuuttuneita siitä, ettei sairaaloita suljeta, eikä Kiina-ilmiöstäkään ole vaaraa.
Tehyläiset vaihtavat puheenjohtajaa vuoden kuluttua kesällä. Jaana Laitinen-Pesola on luopumassa tehtävästään, mutta uusista nimistä ei vielä puhuta. Kalevi Lämsä painottaa, että ensin käydään tärkeä neuvotteluprosessi loppuun saakka ja vasta sitten katsellaan uuden puheenjohtajan perään.
Terveydenhuollon oikeusturvakeskus TEO on huolestunut sairaanhoitajien lääkehoidon tasosta ja se on lähettänyt viimeaikaisten hoitovirheiden takia opetusministeriölle kirjelmän, jossa se kehottaa puuttumaan terveydenhuoltoalan koulutukseen lääkehoidon osalta.
Tehyn lakimies Marja Lounasmaa huomauttaa, että kyse on paljolti siitä, että alalla on tehtävänsiirtoa entistä enemmän. "Kiireessä virheriski kasvaa."
Marja Lounasmaan mielestä työnantajan on huolehdittava koulutuksesta, jos kierrätystä tehdään.