Suomen jahtimailla ja -vesillä liikkuvat suuret summat. Riista- ja kalansaaliilla on arvonsa, minkä lisäksi harrastajat käyttävät paljon rahaa. Luvat, välineet, matkat ja palvelut maksavat. Erästelyn ympärille on syntynyt myös monenlaista matkailu- ja muuta yritystoimintaa. Aluetaloudelliset vaikutukset ovat isot erityisesti Pohjois-Suomessa.
"Valtionhallinnossakin ymmärretään yhä paremmin tällaisen luonnonvarojen hyödyntämisen merkitys kansantaloudelle. Kyse ei ole vain menoista, vaan myös monin tavoin kertyvistä suurista tuloista", ohjelmapäällikkö Päivi Eskelinen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) Jyväskylän yksiköstä arvioi.
RKTL:n mukaan koko riistasaaliin laskennallinen arvo oli viime vuonna noin 78 miljoonaa euroa, josta hirvieläinten osuus oli 56 miljoonaa euroa. Laskennallinen lihantuotto oli 11 miljoonaa kiloa, josta 8,2 miljoonaa kertyi hirvistä ja 1,2 miljoonaa kiloa muista hirvieläimistä
Metsällä kävi 229 000 metsästäjää, joista 194 000 tavoitteli pienriistaa ja 122 000 hirvieläimiä. Useampi kuin joka kolmas jahtasi molempia. Koko maassa 308 000 maksoi 28 euron riistanhoitomaksun.
RKTL:n tuoreen kyselyn mukaan metsästäjät kuluttavat harrastukseensa vuosittain noin 950 euroa metsästäjää kohden eli yhteensä liki 220 miljoonaa euroa.
Kuluihin ei laskettu metsästysmajoja, kulkuvälineitä tai muita isoja investointeja, joita käytetään muuhunkin. Kuluja ei hirvitelty, vaikka noin puolelle metsästys oli tapa hankkia luomulihaa. Alle 40 prosenttia piti saaliin saamista tärkeänä.
Eniten uppoaa matkustukseen metsästysmaille. Muita isoja menoja ovat vaatetus ja varusteet, aseet ja patruunat sekä luvat ja seurojen jäsenmaksut.
Metsästäjillä on yli 1,1 miljoonaa metsästysasetta ja yli puoli miljoonaa pyydystä. Noin kolmanneksella on myös koiria.
Metsästäjien vapaaehtoistyön arvo riistanhoitoyhdistyksissä oli toissa vuonna arviolta 7,1 miljoonaa euroa.
Noin 1,8 miljoonan vapaa-ajankalastajan kokonaissaalis on noin 33 miljoonaa kiloa vuodessa. Yleisimpiä saaliita ovat sisävesien hauet ja ahvenet. Valtaosa pyydetään verkoilla, katiskoilla ja rysillä.
Kotitalouden keskimääräinen kalansaalis oli toissa vuonna 33 kiloa. Puolet sai enintään yhdeksän kiloa kalaa.
Vapaa-ajankalastajien saaliin arvoksi arvioitiin 54 miljoonaa euroa. Liki kuuden miljoonan yksilön rapusaaliin arvo oli 14 miljoonaa euroa.
Kalastusmatkailuyrityksiä lasketaan olevan ainakin 1 100. Alan liikevaihto on noin 18,6 miljoonaa euroa vuodessa.
Metsästysmatkailuyrityksiä oli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin mukaan 2008 pelkästään Pohjois-Suomessa noin 120. Lupametsästäjät toivat pohjoiseen noin 15 miljoonaa euroa.
Yhä useampi firma myös vie asiakkaita katselemaan lähinnä petoja ja lintuja. RKTL:n mukaan katselumatkailuyritysten liikevaihdot olivat toissa vuonna 10 000-800 000 euroa ja keskimäärin 215 000 euroa.