"Kaikilla on hyvä olla, kun oma koulu ei ole ihan nolla", laulavat Keminmaan Pölhön koululaiset täydestä sydämestä. Menossa ovat harjoitukset lauantain vihkiäisjuhlaa varten. Juhla on paikallaan, sillä pahoista kosteusvaurioista kärsinyt koulu on kuin uudelleen syntynyt.
Juhlapäiväksi on kerätty kirjoituskilpailulla oppilaiden ajatuksia kauan kaivatusta remontista ja sen hedelmistä.
Hyvältä ne maistuvat: työmiesten taitavuutta ihastellaan, uusia värejä ja raikasta hengitysilmaa kiitellään, oppilaatkin ovat nyt eläväisempiä ja opettajat pirteämpiä.
"Täällä tulee parempi mieli. Tietokoneita, soittimia ja liikuntavälineitäkin on enemmän kuin aikaisemmin", 6-luokkalainen Jonna Hulkko luettelee.
Toisen luokan oppilas Juho-Antti Juntunen sanoo ykskantaan, että tämä on paljon parempi koulu.
"Kaikki on niin uuttakin."
Rehtori Leila Eräpuro sanoo sen urheilutermein: "Olo on väsynyt, mutta onnellinen".
Lähes kaikki on tip-top. Jos jostakin haluaa nurista, niin suunnittelijat olisivat voineet tehdä enemmän yhteistyötä.
"Erittäin kiitollinen olen pääurakoitsijan ja koulun välisestä, hyvin sujuneesta yhteistyöstä." Kun koulun urheilukenttä saadaan vielä kunnostettua, asiat ovat viimeisen päälle mallillaan.
Harjaa ja
räystäitä
Pölhön kouluremonttiin päädyttiin värikkäiden vaiheiden jälkeen, kun homeongelmat aiheuttivat oireita ja työsuojelupiiri puuttui peliin.
Vaikeudet tuplaantuivat, kun Kirkonmäen koulunkin kosteusriesat kaatuivat päälle. Koulut eivät olleet Lapin lääninhallituksen hankelistalla, mutta Pölhön koulu sai valtionosuuden, kun kunta oli valmis remontoimaan toisen omin varoin.
Samassa paketissa peruskorjattiin kaksi koulua ja neljä koulurakennusta. Sivistystoimenjohtaja Hannu Reinikainen laskee, että yhteensä 5,1 miljoonan euron kokonaisbudjetti lipsuu jonkin verran, mutta ei kovin paljon. Isoja yllätyksiä kosteuspesäkkeet eivät onneksi paljastaneet.
Molempien koulujen uudet rakennukset ovat 70-luvun tasakattotuotantoa. Nyt niissä on kunnon harjakatot ja räystäät.
"Joskus tuleekin miettineeksi 60-70-lukujen rakentamista: se ei ole ollut parasta mahdollista", huomauttaa Lapin lääninsivistysneuvos Helena Alhosaari.
Keminmaan koulutoimessa ollaan Reinikaisen mukaan hyvillä mielin.
Kunnan koulurakennukset ovat näiden remonttien jälkeen hyvässä kunnossa eikä kouluverkkoa tarvitse rukata ainakaan lähimpään viiteen vuoteen.
Kaupunkien remonttiputki
Kemissä ja Torniossa on toisin. Näillä Keminmaan naapureilla kouluverkko kaipaa rakenneuudistuksia ja rakennukset isoja remontteja.
Tornion rakenneratkaisussa on kysymys syttymisherkästä aiheesta; kahden vai yhden lukion mallista ja yläasteiden määrästä.
"Ratkaisuun on pyrittävä, sillä päätöksenteon siirtäminen ei ole kenenkään etu", koulutoimen talous- ja hallintopäällikkö Olavi Sorvisto huomauttaa.
Rakenteista päättäminen liittyy myös tuleviin remontteihin ja niiden sisältöihin. Suensaaren lukion/yläasteen suunnittelu rullaa tyhjäkäynnillä, jos rakenneratkaisu on tekemättä.
"Jos vanha valtuusto ei sitä tee, uuden olisi tehtävä se mahdollisimman nopeasti."
Tornion kouluremontit ovat olleet lääninhallituksen listoilla jo pitkään. Sorviston mielestä remonttiputki hoituisi kaupungin kannalta mukavasti, jos edes puoleen kohteista saataisiin valtionosuus. Se tietäisi 12 miljoonan euron paketissa noin kolmen miljoonan valtiontukea. Loppu jäisi kaupungin maksettavaksi.
Yksi rakennus valtionavulla saatiin juuri valmiiksi ja toinen omin varoin on työn alla. Hannulan koulun yksi rakennuksista on hankelistalla vuodelle 2007, mutta kaupunki esittänee sen aikaistamista vuodella.
Listoille
pitäisi pyrkiä
Alhosaari arvelee, että Tornion kanssa paketista käytäneen vielä keskusteluja. Sen sijaan hän ei lupaa Kemin kahdelle kouluremonteille lähivuosina valtiontukea, niitä ei ole vielä edes esitetty listoille.
"Jos jotain ihmeellistä ei tapahdu, ne eivät näytä toteutuvan valtionrahoituksella vuosina 2005-2008."
Kemissä valtionosuuskohteeksi toivotaan Syväkankaan koulua, jonka peruskorjaus laajennuksen kanssa maksaa noin kuusi miljoonaa euroa. Syväkangas seuraisi Sauvosaaren kouluremonttia. Työt on ajateltu tehtäväksi lähivuosina. Remonttien jälkeen kaupunki siirtyy kolmen yläasteen kokonaisuuteen.
"Valtuuston mietittäväksi jää, mitä tehdään, jos valtiolta ei tulekaan rahaa. Kysymys on aika isosta summasta, mutta toisaalta koulutilojen on oltava kunnossa. Tässä saataisiin 900 oppilaalle uudet oppimisympäristöt", Kemin koulutoimenjohtaja Martti Höynälänmaa perustelee.
Moni kunta ei ole valtion rahatilanteen tietäen edes pyrkinyt lääninhallituksen hankelistoille.
Alhosaaren mukaan kuntien kannattaisi kuitenkin esittää sinne kouluremonttejaan, koska se antaa panoksia myös lääninhallitukselta panna painetta opetusministeriöön.
Valtiontukea on Lapin läänissä vuosittain jaettu noin pari miljoonaa euroa. Tänä vuonna sitä ovat saaneet Tervolan lukio, Ylitornion lukio ja Enontekiön koulukeskus Hetassa.
Ensi vuonna ovat ohjelmassa Ivalo ja mahdollisesti Ylitornion lukion kakkosvaihe, sitten Sodankylä ja Tornio. Pienellä rahalla pyöritettävällä listalla on vaikea päästä tunkemaan toisten edelle.
