Suomen markka täyttää 4. huhtikuuta 150 vuotta. Mutta miksi pitäisi juhlia, rahahan on jo kuollut ja kuopattu?
"Juhlitaanhan kulttuurihenkilöidenkin syntymäpäiviä heidän kuolemansa jälkeen", vastaa Suomen Pankin rahamuseon intendentti Jaakko Koskentola.
Koskentolan vastaus kuvastaa hyvin sitä asemaa, minkä markka on ihmisten mielessä saanut sen jälkeen kun euro otti sen paikan kansallisena valuuttana.
Vaikka markka ei ole käynyt maksuvälineeksi moneen vuoteen, on sen arvo monen mielestä tuotteiden ja palveluiden ainoa oikea hinta edelleen.
Koskentolan iholla kulkevat kylmät väreet kun puhutaan mummonmarkkahinnoista. "Sitä ei pidä tehdä. Hintojen muuttaminen markoiksi johtaa harhaan. Tuotteet ovat nykyään aivan eri luokkaa. Onko se markan kahvikuppi samaa café lattea mitä nykyään myydään?", intendentti penää. Markoiksi muuttamisen sijaan hän neuvoo miettimään hinnan suhdetta omiin tuloihin.
Vuosisatojen saatossa Suomessa on käytetty Venäjän ruplia, Ruotsin taalereita ja lukuisia muita valuuttoja oravannahasta ja raskaista plootuista turkulaiseen rahaan, aboon.
"Suomessa on ollut historian saatossa käytössä yli 20 erilaista valuuttaa, mutta markka tuntuu olevan se ainoa joka muistetaan ja jota kaivataan", Koskentola toteaa. "Suurin osa suomalaisista on elänyt markka-aikana, joten se on aivan ymmärrettävää."
Lue lisää lauantain Kalevasta!