Homekorjaukset aloitetaan turhan usein määrittelemällä ensimmäiseksi, paljonko korjaustyöt saavat maksaa. Tällä menetelmällä mennään metsään ja korjaustöiden jälkeen havahdutaan monesti ongelmien säilyneen.
"Home-epäily aiheuttaa prosessin, johon kuuluu ehdottomasti ensimmäiseksi seikkaperäinen kosteus- ja homevauriokartoitus. Sen jälkeen on tehtävä korjaussuunnitelma ja vasta sitten puhutaan rahasta", työhygieenikko Tuomo Lapinlampi Oulun aluetyöterveyslaitokselta tähdentää.
Kartoituksessa homeympäristössä oleilevilla ihmisillä on tärkeä rooli. Heidän oireiluaan on kuunneltava herkällä korvalla, koska jotkut homelöydökset on vaikea havaita mittauksissa. Oulun aluetyöterveyslaitoksen ylilääkärin Veikko Kujalan mukaan henkilöstö onkin otettava mukaan korjausprosessiin, koska heidän oireilustaan saa arvokasta tietoa ongelman kartoittamisessa.
Oulun aluetyöterveyslaitos järjesti Oulussa torstaina sisäilma-teemapäivän, joka veti salintäyteisen yleisön Kastellin tutkimuskeskukseen. Päivä oli suunnattu erityisesti kiinteistöalan ihmisille.
Oireiluun puututtava heti
Kiinteistöön pesiytyneeseen homeeseen ihmiset reagoivat eri tavalla. Toinen altistuu homeelle hyvinkin nopeasti ja saa siitä haittoja. Altistuminen voi johtaa haitan kroonistumiseen ja lopulta sairastumiseen. Näin pitkälle ongelmia ei saisi päästää.
"Altistumisaika saataisiin lyhyeksi, kun ongelmiin reagoitaisiin heti. Jos oireileva ihminen altistuu jatkuvasti homeelle ja sairastuu, on mahdollista, että homeympäristöä ei saada hänelle puhtaaksi millään korjaustöillä. Homeesta kun yleensä 80 prosenttia saadaan paikannetuksi ja 20 prosenttia jää rakenteisiin", Lapinlampi kertoo. Näissä tilanteissa työyhteisön tulisi olla solidaarinen homeherkkää kohtaan ja hänelle tulisi etsiä ympäristöstä mahdollisimman puhdas työpiste.
Sisäilman puhtaudella on todettu olevan selvästi vaikutuksia ihmisten tehokkuuteen. Kaikki tietävät, että kuuma sisäilma väsyttää, mutta myös kuiva sisäilma on haitta: se vähentää viidellä prosentilla ihmisen työtehoa.
"Nykyinen Terve talo -konsepti on tuonut paljon uutta suunnitteluun. Suomi on johtava maa sisäilman tutkimuksissa ja vuonna 2000 laadittu sisäilmanormisto on hyvin jalkautettu. Rakenteet ovat muuttuneet selvästi sisäilmaystävällisimmiksi", Oulun aluetyöterveyslaitoksen apulaisosastonjohtaja Hannu Anttonen kertoo.
Terve talo -teknologiaohjelman tavoitteena on rakennuksen sisäilman ja terveysominaisuuksien parantaminen. Ohjelmassa kehitetään tuotteita ja palveluita sekä niihin liittyvien prosessien ominaisuuksia ja laatua.
Homeen kanssa ei pelata nyky-yhteiskunnassa nappikauppaa. Anttonen laskee, että yhteensä puhutaan satojen miljoonien eurojen kustannuksista vuositasolla, kun mukaan lasketaan rakennuskustannukset, sairauskustannukset, -poissaolot ja hoidot. Ei siis ihme, että home on nykyisellään mitä melkoista bisnestä. Sisäilmaongelmat työllistivät jo hyvin monen ammattilaisen.
"Meillä kylmäilmaeläjinä on ollut pakko panostaa alan tutkimustyöhön", Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) erikoistutkija Hannu Kääriäinen kertoo. Hänen mukaansa Suomi on paljon edellä muita: monissa Euroopan maissa homeongelmat ovat vasta tulossa. Suomalaista alan osaamista viedäänkin jo nyt ulkomaille ja tulevaisuudessa taito-tieto -vienti on vielä runsaampaa.