Väite, että kansanedustajat olisivat kansa pienoiskoossa, ei ole totta nähnytkään. Kun Tilastokeskus sai syötettyä tiedot uusista kansanedustajista ja ehdokkaista systeemiinsä, putkahti ulos karu totuus: kansanedustajat poikkeavat eniten äänestäjistään juuri tuloja vertaamalla.
Äänioikeutettujen kansalaisten keskitulo on 21 000 euroa vuodessa, kun valittujen kansanedustajien keskitulo on reilut 90 500 euroa. Kaikkien eduskuntavaaleissa ehdolla olleiden keskitulo oli puolestaan noin 38 000 euroa, mikä on sekin selvästi enemmän kuin äänestäjillä keskimäärin.
Oulun vaalipiirissä niin äänestäjät kuin kansanedustajatkin joutuvat tyytymään vähempään, mutta tuloerot ovat suuria pohjoisessakin. Äänestäjä tienaa pyöreästi 18 900 euroa ja kansanedustaja 76 400. Ehdokkaiden potti täällä on keskimäärin 35 800 euroa. Vuosien varrella tuloerot ovat kansanedustajien ja kansalaisten välillä vain kasvaneet.
Valituilla kansanedustajilla korkeimmat keskitulot, 152 000 euroa, olivat Uudellamaalla. Siellä kansanedustajaksi päässyt saa työstään kuutisen kertaa sen mikä äänestäjä.
Kokoomuksen ehdokkaiden keskitulot olivat korkeimmat, 70 000 euroa. Se on yli kolme kertaa enemmän kuin kansalaisilla keskimäärin. Vihreiden ehdokkaiden keskitulot olivat alimmat eli 29 000 euroa, mutta sekin on enemmän kuin äänestäjillä.
Valituista kansanedustajista lähes kaikki ansaitsivat yli 42 000 euroa, äänioikeutetuista vain yhdeksän ja ehdokkaista 29 prosenttia sai saman verran.
Jos ehdokkailla on rahaa enemmän kuin tavallisella rahvaalla , on heillä myös koulutusta enemmän kuin kansalla keskimäärin. Eduskuntaan pyrkii korkeasti koulutettua väkeä: kaikkien puolueiden ehdokkaiden koulutustaso on parempi kuin väestöllä keskimäärin. Korkean asteen koulutus on yli puolella ehdokkaista, mutta äänioikeutetuista vain neljänneksellä.
Vihreät, jotka rankattiin tulojen mukaan alimmaksi, nousevat koulutustasoa mitattaessa huipulle: ehdokkaista jopa 73 prosentilla on korkean asteen tutkinto.
Koko väestöstä perusasteen koulutuksen varassa on 38 prosenttia, mutta ehdokkaista vain 15 prosenttia.
Kaikista maamme äänestysikäisistä töissä käy hieman yli puolet. Eläkeläisiä on neljännes, työttömiä ja opiskelijoita seitsemän ja kahdeksan prosenttia. Kolmella suurella puolueella on työllisiä noin 90 prosenttia.
Työttömiä ehdokkaita ei vaaleissa juuri nähty. Opiskelija- ja eläkeläisehdokkaita on yleisesti 6--7 prosenttia. Eniten opiskelijaehdokkaita on vihreillä ja RKP:llä.
Ehdokkaat poikkeavat äänioikeutetuista eniten siinä, että työssäkäyviä on enemmän ja eläkeläisiä vähemmän.