Hyvinvointivaltion rakentamisessa ja ylläpitämisessä raha asettaa raamit, mutta kaikki valinnat ovat poliittisia. Listojen ja valintojen teko on vaalien alla tuskaista. Jos kumartaa yhtäälle, pyllistää toisaalle. Siksi puolueiden listoilta löytyvät samat ja vanhat perinteiset hyvinvointiasiat.
Sitran kirjan julkistamistilaisuudessa paikalla ollut valtiovarainministeriön valtiosihteeri Raimo Sailas lohkaisi osuvasti: on suorastaan järkyttävää, kuinka suuri kannatus nykyisellä hyvinvointivaltiomallilla on. Se lähentelee sataa prosenttia eli Saddamin kannatusta.
Jo keskustelu uhkaa jääty alkumetreillä. Ne, jotka yrittävät viritellä sitä, tuomitaan herkästi pyhän yhteyden ulkopuolelle. Vankka kannatus ei kuitenkaan poista hyvinvointivaltion uhkia. Siksi pelkät lonkalta heitetyt näkemykset hyvinvointiyhteiskunnasta eivät enää riitä. On valittava, mitä halutaan.
1990-luvun alun lamavuosina oli pieni harjoitus siitä, mitä tapahtuu, kun asioihin ei ole valmistauduttu.
Hyvinvointivaltion todelliset ongelmat alkavat kasaantua vasta nyt. Työttömyys vitsaa, verot ja hinnat ovat Suomessa jo suhteellisen korkeita, palkkataso verrattain matala, väestö ikääntyy ja osa kansasta voi todella huonosti.
Edessä on vaikeita valintoja. Jos niihin ei kyetä tarttumaan, seuraukset ovat hirvittävät, tutkijat varoittavat.
PIRJO KUKKO-LIEDES
