Teleyhtiö Elisa teki viime vuonna rahoituserien jälkeen 103 miljoonan euron tappion, kun vuotta aiemmin tulos oli 46 miljoonaa euroa voitolla. Kotimaan kiinteissä verkoissa toiminta kannatti, mutta kiristyneestä kilpailusta kärsinyt Radiolinja painui miinukselle.
Toimitusjohtaja Matti Mattheiszen katsoo yhtiön silti selvinneen suhteellisen kuivin jaloin vuodesta, joka oli koko toimialalle karmea. Tulostavoitteeseen ei ylletty, mutta investoinnit pysyivät kurissa ja nettovelka lyheni tavoitetta enemmän.
Kertaluonteisista eristä puhdistettuna Elisan tappio kutistuu 23 miljoonaan, kun vastaavalla tavalla laskettu luku vuotta aiemmin oli 5 miljoonaa euroa plussalla. Kertaeriä kertyi mm. gsm-verkkojen poistoista ja kulukirjauksista sekä myyntivoitoista.
Tulosta Elisa teki viime vuonna lähinnä kotimaan kiinteissä verkoissa, joiden liikevoitto kasvoi kuutisen prosenttia 101 miljoonaan euroon. Markkinajohtajuus vahvistui varsinkin laajakaistaliittymissä, joiden menekki lähti loppukesästä kovaan kasvuun. Elisalla laajakaistaliittymiä oli vuoden lopussa melkein 72 000 eli yli 2,5 kertaa vuoden takaista enemmän.
"Tätä voi pitää jo merkkinä kiinteän verkon renessanssista", Mattheiszen luonnehtii. Elisa aikoo laajentaa laajakaistaliittymien tarjontaa myös niihin kasvukeskuksiin, joissa yhtiöllä ei nyt ole omaa paikallista verkkoa.
Myönteisenä Mattheiszen pitää myös sitä, että tappiollisen Saksan liiketoiminnan käyttökate saatiin vuoden lopulla viimein plussan puolelle. Saksan koko vuoden liiketulos oli silti 73 miljoonaa euroa tappiolla, voitolle pyritään nyt vuoden 2004 alkupuolella.
Saksan-toiminnoista kertyi viime vuonna noin 7,5 prosenttia koko Elisa-konsernin liikevaihdosta, joka nousi yhteensä lähes 1,6 miljardiin euroon.
Radiolinja kärsi liittymäkisasta
Radiolinja teki toissa vuonna 72 miljoonan euron voiton, mutta liiketulos painui 33 miljoonaa euroa tappiolle, kun liittymämyynnin raju kilpailu söi kannattavuutta. Loppuvuodesta operaattorien keskinäinen kisa sai Mattheiszenin mielestä jo osin epäterveitä piirteitä. Tarjouskisa kiihdytti liittymien vaihtuvuuden 21 prosenttiin, kun vuoden keskiarvo liikkui 15 prosentin pinnassa.
Radiolinjalta paloi kuusi miljoonaa euroa keskimääräistä enemmän joulukampanjaan, mutta tulostakin syntyi, kun liittymien määrä kasvoi loka-joulukuussa nettomääräisesti noin 41 000 kappaleella. Asiakashankinta oli aktiivista myös loppukesällä, jolloin Radiolinja paikkasi Telia Finlandin liittymien poistumista verkostaan. Vuoden lopussa Radiolinjan verkossa oli liittymiä runsaat 1,3 miljardia kappaletta eli lähes saman verran kuin vuotta aiemmin.
Tälle vuodelle Elisa ei odota alalle kovin kummoista kasvua ja arvioi tuloksensa paranevan vain lievästi. Yhtiö aikoo kuitenkin vallata lisää markkinaosuuksia. Mattheiszenin mukaan siihen on nyt hyvä tilaisuus, kun TeliaSoneran voimat kuluvat fuusion toteutukseen ja paikalliset puhelinyhtiöt järjestelevät rakenteitaan.
Mattheiszen muistuttaa myös TeliaSoneran ruotsalaisuudesta, mikä on hänen mukaansa jo horjuttanut Soneran perinteistä roolia julkishallinnon hovihankkijana. Elisa uskoo hyötyvänsä myös kesällä voimaan tulevasta muutoksesta, jonka jälkeen asiakas voi pitää entisen kännykkänumeron, vaikka vaihtaa operaattoria. Markkinajohtajalla eli TeliaSoneralla on siinä eniten menetettävää, Mattheiszen arvioi.
Elisasta on kahdessa vuodessa vähennetty väkeä 2 000 henkilötyövuoden verran. Nyt tarvetta uusiin isoihin vähennyksiin ei Mattheiszenin mukaan ole näköpiirissä. Ydintoimintojen ulkopuolisten osien karsintaa jatketaan, mutta esimerkiksi Comptelin myynnillä ei ole kiirettä.