Vuotsolainen poromies Antti Peltovuoma, 79, kuuntelee Saamen radion lähetyksiä päivittäin. Hän on vaimonsa Annikin kanssa seurannut saamenkielisiä lähetyksiä niin kauan kuin niitä on tullut. Saame on molempien äidinkieli, joten radion taajuusvalinta on aivan luonnollinen.
"Uutiset eivät jää väliin muulloin kuin poroerotuspäivinä, mutta silloin jäävät kaikki muutkin askareet", hän naureskelee ja lähtee Vuomaselän poroerotuspaikan kahvipaikalta kohti kirnua, jossa parhaillaan erotellaan Lapin paliskunnan poroja.
Peltovuoma on tyytyväinen Saamen radion tarjontaan. "Ikää alkaa jo olla niin paljon, ettei tässä enää osaa kaivata mitään uutta. Eläkeiässä on kuitenkin se hyvä puoli, että radiolle ja televisiolle jää hyvin aikaa."
Saamen radio juhlii 60. toimintavuottaan Inarissa tänään perjantaina. "Tänään meillä on juhlatilaisuus, jossa ovat mukana Radio Suomen kanavapäällikkö Marja Keskitalo ja tutkija Sari Pietikäinen Jyväskylän yliopistosta", aluepäällikkö Juhani Nousuniemi kertoo.
Vaatimattomasti aloittanut Saamen radio tarjoaa nykyisin kuulijoilleen monipuolista ohjelmistoa, jossa keskeistä on uutis- ja ajankohtaistoiminta.
Alueuutisia Saamen radio lähettää kuudesti ja pohjoismaisia uutislähetyksiä viidesti päivässä. Päivittäin voi kuunnella myös saamelaista musiikkia perinteisestä joiusta saamenkieliseen rap-musiikkiin. Lisäksi radio lähettää lasten ja nuorten ohjelmia sekä hartausohjelmia. Inarin- ja koltansaamenkielisille kuuntelijoille on oma ohjelmatarjontansa.
Saamenkielisten radio-ohjelmien määrä alkoi kasvaa Rovaniemelle perustetussa alueradiossa pian 1970-luvun alussa, kun sinne palkattiin toimittajaksi Helsingin Sanomien toimittajakoulussa oppinsa saanut inarilainen Sulo Aikio. Keväällä 1972 alueradio sijoitti Aikion työpaikan Ivaloon, missä hänen tehtävänään oli hankkia aineistoa saamelaisohjelmiin.
Aikion työhuone oli aluksi Ivalon hotellissa ja sittemmin Akujärven koulun asuntolassa. "Kaksi kuukautta taisin tehdä töitä hotellissa."
Puhelinkin huoneessa oli, mutta sitä ei voinut käyttää muuhun kuin yhteydenpitoon. Puhelinhaastatteluita ei silloin voitu tehdä, vaan haastateltavan luona piti käydä nauhurin kanssa. Nauhat lähetettiin lentokoneella Rovaniemelle", Aikio kertoo.