"Oli hienoa nukahtaa illalla suomenkieliseen radiolähetykseen ja herätä aamulla suomalaisena. Enää se ei ole mahdollista, ja se on hyvin ikävää", sanoo runoilija ja kääntäjä Armas Mishin Petroskoissa.
Mishinin tavoin koko Venäjän Karjalassa, Pietarin seudulla ja eri puolilla Venäjää asuva suomalaisväestö on hyvin tyytymätön Yleisradion lähetysten siirryttyä keskipitkiltä ja lyhyiltä aalloilta kokonaan internetiin kaksi vuotta sitten.
Karjalan suomalaisvähemmistöllä ei ole mahdollisuuksia käyttää satelliitti-, mobiili- tai internetverkkoja. Ne ovat kalliita ja suuressa osassa Karjalaa ne eivät edes toimi. Monipuolinen ja jokapäiväinen yhteys Suomeen on katkennut.
Kekkonen puhui
"Radio oli meille Suomesta, kielestä ja sen kehityksestä kiinnostuneille ensisijainen väline pysyä ajan tasalla. Se myös vahvisti identiteettiäni suomalaisvähemmistön jäsenenä Venäjällä", sanoo jo harmaantunut runoilija Mishin.
Mishin käyttää runoilijanimenään isänsä alkuperäistä sukunimeä Hiiri. Se pakkovenäläistettiin 1930-luvulla.
Radio tuo lämpimiä muistoja myös nuoremman polven suomalaisen mieleen Karjalan tasavallassa.
Muusikko ja musiikkitoimittaja Arto Rinne kertoo: "Muistan kuinka isoisä käänteli suuren putkiradion asemavalitsijaa ja sanoi minulle, pienelle pojalle, että kuunnellaanhan taas mitä se Kekkonen valehtelee. Ja sitten kuuntelimme Suomen radiota."
Nuoret naiset pelastus
Kukaan ei tällä hetkellä tiedä, paljonko Venäjällä on äidinkieleltään suomalaisia.
Kaksi asiaa on kuitenkin varmaa: heitä on koko ajan yhä vähemmän, ja suomalainen kulttuuri ja suomen kieli Venäjällä säilyvät vastaisuudessa elossa pääasiassa venäläisten naisten voimin.
"Kun meistä viimeisistä vanhoista suomalaismiehistä aika jättää, niin sen jälkeen suomen kielestä täällä vastaavat nuoret venäläiset naiset, jotka ovat oppineet kaiken opiskelemalla, eivät äidinkielenään", Mishin sanoo surullisesti.
Suomalaisten asemaa käsittelevä kongressi Petroskoissa joulukuun alkupuolella alkoi traagisesti. Kongressiin tullut vanha suomalaismies sai sydänkohtauksen tiedekeskuksen aulassa.
Suomessa etnomuusikkona tunnettu Arto Rinne joutui lopulta yhdeksi kantajaksi, kun mies siirrettiin ulkona odottavaan ambulanssiin. Mies ei elvytyksestä huolimatta selvinnyt. Hän kuoli sairaalan vietäessä.
Surullisessa tapahtumassa on suuri määrä symboliikkaa. Vanhojen miesten mukana viedään hautaan myös suomen kieltä Karjalassa. Kaikki suomalaisuutta Venäjällä käsittelevän kongressiin puheista pidettiin venäjäksi.
Sukulaiset Suomeen
Rinne on yksi tämän hetken tunnetuimmista suomalaisista Venäjällä. Hänenkin isänsä ja sisarensa ovat muuttaneet Suomeen. Hän itse on päättänyt pysytellä Karjalassa ja kiertää maailmaa sieltä.
"Minusta on tullut tavallaan globaalisuomalainen. Olen yhtyeitteni (mm. Myllärit ja Sattuma) kanssa kiertänyt eri puolilla maailmaa edustamassa nimenomaan suomalaisia ja Suomessa pientä suomalaisvähemmistöä Venäjällä", Arto Rinne sanoo.
Myös Armas Mishinin läheiset ovat Suomessa. Itsekin hän sanoo harkinneensa Suomeen muuttamista, mutta luopuneensa siitä, koska ei voisi tuntea kuitenkaan olevansa kotona Suomessa.
"Poikani asuu Turussa ja vunukkani (lapsenlapseni) puhuvat jo Turun murretta. Se on hauskaa, mutta en voisi itse asettua sinne", sanoo Mishin.
