Ra­di­kaa­lit tuu­let­ti­vat isän­maan myyt­te­jä

Paavo Lipposen keskiviikkona julkaistava muistelmateos kattaa kasvuvuodet Pellossa ja poliittisen uran alkutaipaleen. Lipponen löysi monen muun radikaalin tavoin oman henkisen kotinsa sosiaalidemokraattisesta puolueesta.

Paavo Lipposen työhuoneen seinää koristi vuonna 1978 Marxin muotokuva.
Paavo Lipposen työhuoneen seinää koristi vuonna 1978 Marxin muotokuva.

Suomalaisen opiskelijaradikalismin aika alkoi 1963-1964, jolloin yhteiskunnallinen keskustelu ryöpsähti voimakkaana Ylioppilaslehden sivuille.

Oulun Tuiran synnytyssairaalassa 1941 syntynyt Paavo Lipponen oli yksi näistä 60-luvun radikaaleista. Lipponen oli myös Ylioppilaslehden toimittaja 1963-1965.

Lipponen halusi seistä muiden joukossa eturintamassa vapauttamassa luovia voimia ja tuulettamassa isänmaan myyttejä.

Lipponen ei sen sijaan innostunut Vanhan Ylioppilastalon kaltaisesta "massatouhusta". Hän halusi yhdistää yhteiskunnallisen radikalismin reaalipolitiikkaan.

Lipponen löysi monen muun radikaalin tavoin oman henkisen kotinsa sosiaalidemokraattisesta puolueesta.

Kaleva julkaisee ohessa toimitetun otteen keskiviikkona julkaistavasta Lipposen muistelmateoksesta Muistelmat I (WSOY).

Lipposen tulkinnan mukaan maltillisten radikaalien liittyminen SDP:hen vaikutti merkittävästi puolueen toimintaan.

Paavo Lipponen arvostelee kirjassaan voimakkain sanoin 60-luvun taistolaisradikaalien toimia sekä radikalismin vuosikymmenenä että myöhempinä aikoina.

Lipposen muistelmateoksen ensimmäinen osa kattaa tekijänsä kronologian syntymästä aina TUL:n liittojuhlien voittoisiin uintimestaruuskisoihin kesäkuun alussa 1979.

Lipposen muistelmien ensimmäiseen neljään vuosikymmeneen mahtuu myös Lipposen pula-ajan kasvuvuodet Tornionjokilaaksossa Pellossa, nuoruusaika Kuopiossa sekä 60-luvun radikalismin siivittämä poliittisen uran alkutaival.

Ilmoita asiavirheestä