Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen (sd.) lupaa ratojen kunnossapitoon syksyn lisäbudjetissa vielä 25 miljoonaa euroa lisää sen päälle, mitä budjettiriihessä päätettiin. Luhtanen kertoi vaatineensa tästä budjettipöytäkirjaan erillisen lausuman.
Käytännössä kyseessä on loppuosa VR:n tänä vuonna valtiolle tulouttamista osingoista, joista nousi iso kiista edellisen lisäbudjetin yhteydessä kesäkuussa. Ratarahat leikattiin silloin 15 miljoonaan, vaikka eduskunta oli edellisen budjettikäsittelyn yhteydessä katsonut minimitarpeeksi 40 miljoonaa. "Pidin erittäin tärkeänä, että tätä ei katsota kuitatuksi ensi vuoden budjettiin saaduilla varoilla."
Budjettiriihessä liikenteelle irronneesta noin 48 miljoonan euron lisäpotista radanpitoon ohjataan 20 miljoonaa. Ratojen yli-ikäisiä päällysteitä korjataan Kokemäen ja Rauman, Pieksämäen ja Kuopion, Siilinjärven ja Viinijärven sekä Oriveden ja Jämsänkosken välisillä osuuksilla.
Tienpitoon varatulla 21 miljoonan euron summalla saadaan liikkeelle neljä liikenneturvallisuutta parantavaa hanketta. Niitä toteutetaan Helsinki-Turku -moottoritiellä Palojärven ja Kolmperän välillä, nelostiellä Iissä ja Äänekoskella sekä Tervajoella. Rahoilla tehdään muun muassa eritasoliittymiä ja alikulkukäytäviä, parannetaan valaistusta ja bussipysäkkien järjestelyjä.
Iso osa tienpidon lisäpotista kuluu satamiin johtavien tieyhteyksien parantamiseen. Näitä hankkeita lähtee käyntiin muun muassa Haminassa, Lappeenrannassa, Kuopiossa ja Kokkolassa.
Matkojen yhdistelystä isot säästöt
Joukkoliikenteen rahoitukseen liikenneministeriö sai budjettiriihestä puserretuksi vajaan kolmen miljoonan euron lisäyksen. Summa ei ole järin suuri, mutta Luhtasen mukaan sillä turvataan ainakin junaliikenteen jatko Kotka-Kouvola ja Karjaa-Hanko -väleillä.
Lisäksi bussilinjoja ei tarvitse karsia läheskään siinä mitassa, kuin mitä alkuperäinen budjettiesitys olisi merkinnyt.
LVM sai läpi myös päätöksen siitä, että ensi vuoden alusta pyritään perustamaan kymmenen niin sanottua matkojenyhdistelykeskusta.
Luhtanen huomauttaa, että koulukyytien, vammaisten kuljetuspalveluiden ja terveyskeskuskäyntien järjestämistä koordinoivien keskusten odotetaan jatkossa tuottavan esimerkiksi Kelalle miljoonien eurojen säästöt.
"Matkojen yhdistely edistää myös bussilinjojen säilymistä. Nythän samasta kylästä voidaan monen eri hallinnonalan toimesta kuljetella väkeä edestakaisin eri välineillä", Luhtanen huomauttaa.
Isot hankepäätökset tupotuloksen jälkeen
Luhtanen kiisti julkisuudessa esiintyneet tiedot, joiden mukaan hallitus olisi budjettiriihessä tehnyt jo uusia päätöksiä seuraavien isojen liikenneväylähankkeiden aikataulusta.
" Helsingin Hakamäentien aloitus on ainoa hanke, joka nyt lyötiin lukkoon. Seuraavan kerran asiaa harkitaan syksyn työmarkkinaneuvottelujen jälkeen", Luhtanen toisti hallituksen aiemman viestin.
Hallitus on jo aiemmin linjannut myös, että väylähankkeita toteutettaisiin hallituskauden aikana noin 1,2 miljardilla eurolla. Siihen mahtuisi 5-6 kärkipään hanketta Luhtasen johtaman ministeriryhmän keväällä laatimalta listalta.
"Hakamäentiehän rahoitetaan nyt ylimääräisillä myyntituloilla, eli sikäli koko letka saattaa liikahtaa eteenpäin vähän eri tahdilla" Luhtanen sanoi.
Tässä vaiheessa Hakamäentien aloitukseen varattiin vasta kaksi miljoonaa euroa, kun koko hanke maksaa noin 90 miljoonaa. Kolmanneksen kustantaa Helsingin kaupunki.
Joukkoliikenteen puolelta syksyn tuponeuvottelujen yhteydessä saattaa Luhtasen mukaan tulla esille myös niin sanottu työsuhdematkalippu.
Sitä koskeva esitys on juuri valmistumassa liikenne- ja viestintäministeriön työryhmässä.