"Kun tietää Murmanskin alueen kehityksen ja muut kehityskuviot, Sallan radan purkaminen olisi täysin järjetön temppu", Lapin kauppakamarin toimitusjohtaja Timo Rautajoki sanoo. Rautajoki ei ole pohjoisessa mielipiteineen yksin Ratahallintokeskuksen esityksestä lakkauttaa Kemijärvi-Salla-välinen ratayhteys.
Rautajoki lyö keskiviikkona radan romuttamiselle kapuloita rattaisiin Brysselissä, jossa hän lobbaa Euroopan unionia radan mahdollisuuksista Oulun ja Lapin yhteisen EU-toimiston ja pohjoisruotsalaisten järjestämässä seminaarissa.
Rautajoki kysyy unionilta, haluaako se kehittää Lappia samalla tavalla kuin Ratahallintokeskus. Ykköstavoitteena tässä vaiheessa on saada torjutuksi radan lakkauttaminen, jottei edessä olevia mahdollisuuksia tuhottaisi.
Radan romutusaikeita ihmeteltiin myös tiistaina Kemissä jatkuneessa Itämeren ja Barentsin alueiden logistiikkakokouksessa.
"Sellaisia laskelmia, että rata kannattaisi purkaa, ei ole. Tämä reitti olisi esimerkiksi kulutustavaroiden kuljettamiseen Venäjälle halvempi kuin Pietarin kautta kulkeva reitti", Itämeren logististen keskusten integroimiseen keskittyvän InLoC-projektin projektipäällikkö Hannu Tikkala huomauttaa.
Vuosi sitten tehdyssä konsulttiselvityksessä Sallan ja Kantalahden välinen rata osoittautuisi jo nyt kannattavaksi; kuljetettavaa löytyisi kiskoille heti pari miljoonaa tonnia. Lähinnä se olisi yksisuuntaista liikennettä: raaka-ainetuontia Venäjältä Suomeen.
Yksi mahdollinen suuri tavaraerä olisi romurauta, jota piakkoin käytetään Outokummun Tornion tehtailla 1,5 miljoonaa tonnia vuosittain.
Eurooppa nukkuu,
Amerikka valvoo
Rautajoen mukaan laskelmat on tehty varman päälle olemassa olevalle liikennetarpeelle. Mutta tilanne on muuttunut sen verran nopeasti ja mahdollisuudet parantuneet, että nyt tarvittaisiin jo jatkoselvitys. Rautajoki toivoo sen tekijäksi unionia,. "Niin olisimme entistä uskottavammalla pohjalla."
"Jospa EU katsoisi tätä vähän isommin silmin", hän huomauttaa ja huokaisee. Amerikkalaiset ja aasialaiset ovat kiinnostuneita Kuolan alueesta, venäläiset itse ovat innokkaita, mutta Eurooppa on unessa. "Tiukin vastus tulee liikenneministeriöstä ja Ratahallintokeskuksesta."
Kuolassa on alkanut tapahtua lyhyessä ajassa; öljykuljetukset lisääntyvät koko ajan, tehtaita ja kaivoksia on siirtymässä suunnittelupöydiltä rakentamisvaiheeseen. Liikennevirta on kasvanut niin, ettei venäläisillä ole enää tarvetta suojella omien satamiensa liikennettä.
"Heidän mielestään kuljetusmahdollisuudet alkavat kärsiä siitä, jos uusia reittejä ei löydy. Murmanskin aluehallinto on epävirallisesti sanonut, että he tulevat tarvitsemaan kaikkia mahdollisia reittejä", Rautajoki kertoo.
Yksi mahdollinen on pohjoinen merireitti, jota erityisesti amerikkalaiset ovat tutkineet. Ilmaston lämpeneminen on tuomassa sen jatkossa kaupallisesti houkuttelevaksi. Se taas olisi uusi lisä ja mahdollisuus reittivalikoimaan, joka toisi kalsketta myös Sallan ja Kantalahden kiskoille.
Sallan radan romuttaminen olisi Oy Saimaa Lines Ltd:n toimitusjohtajan Jaakko Kilpeläisen mukaan tässäkin mielessä hölmöläisten touhua. "Rautatiet ovat aina olleet Venäjän logistiikan selkäranka", hän muistuttaa. Suomessa radan säilyttämistä voi puolustaa hänen mielestään myös aluepolitiikalla.
Kemijärven ja Sallan välinen lakkautusuhan alla oleva rataosuus on noin 70 kilometriä pitkä. Sallan ja Venäjän Kantalahden osuus on pari kilometriä lyhyempi. Viimeisen päälle laitettuna - Suomen osuus peruskunnostettuna ja Venäjän osuus rakennettuna - työt maksaisivat kaikkiaan 100 miljoonaa euroa.
"Mutta jo 30 miljoonalla eurolla junat alkaisivat kulkea eli ei kovin hirvittävällä summalla", Timo Rautajoki sanoo.