Raattaman kyläläisten arki Kittilän pohjoisosassa saattaa pelmahtaa laajaankin kansainväliseen julkisuuteen, kun valmisteilla oleva kolmetuntinen dokumenttielokuva valmistuu.
Dokumentti syntyy Toinen Suomi -koulutusprojektin seurauksena.
Elokuvan tuotantoyhtiön, Unilumi Oy:n toimitusjohtaja Juha-Iisak Koivisto sanoo, että elokuvan tematiikka on täysin yleismaailmallinen. Se koskettaa ihmisiä Raattamasta Nepaliin asti.
Koivisto uskoo, että tekeillä on elokuva, jollaista ei tehdä enää toista. Se menee perusasioihin, paljon syvemmälle kuin mitä on "Maa on syntinen laulu".
Koko kylä mukana
Raattamassa haasteellisen elokuvan tekeminen on otettu jopa niin innolla vastaan, että pääosaan tulijoita voisi olla enemmänkin kuin kaavailtu 8-10 henkilöä.
Koska elokuvaan tulee monenlaisia tapahtumia ja kertomuksia, työskentelyä vetävä elokuvaohjaaja Anu Kuivalainen arvioi, että kaikki kyläläiset ovat dokumentissa jollakin tavalla mukana.
Dokumentissa seurataan kymmenen perheen elämää kaamoksesta kesään.
Elokuvan käsikirjoitusta tehdään kaiken aikaa ja nimikin on vielä kirjoittamatta. Kahdeksasta lappilaisesta ohjaajasta muodostettu elokuvan tuotantoryhmä on kuitenkin viehättynyt kyläläisten aikakäsityksestä, joka on erilainen kuin rintamailla. Siihen niin kuin muuhunkin kyläläisten arkeen he paneutuvat perusteellisesti eläen eripituisia aikoja kylällä, jopa perheissä.
Maasta, metsästä ja vedestä elävässä Raattamassa tiivistyy monen Lapin kylän nopea muutos. Se sopii projektin vetäjän Timo Korhosen mukaan omaleimaisena kylänä dokumentille asetettuun tehtävään; kuvata arkea rajatulla alueella tietoisesti niin, että se jää pysyväksi osaksi elämän todellisuutta 2000-luvun alussa.
Raattaman elämänmenon ikuistamiseen päädyttiin 13 paikkakunnan karsimisen jälkeen erityisesti kiinnostavien ihmisten ja kylän upean maiseman vuoksi.
Puolentoista sadan asukkaan omaleimaisessa Raattamassa on vielä elossa ihmisiä, jotka muistavat kun kylään tuli sähkö ja ensimmäinen polkupyörä. Kylä elää Raattaman kyläyhdistyksen puheenjohtajan Mervi Autton mukaan aikaa, jolloin maan ja veden käytölle saattaa tulla rajoituksia.
Kyläläiset ovat menettäneet oikeuksiaan Pallastunturin kansallispuistossa, kun heidän vastustuksestaan huolimatta siitä osa siirrettiin kuntarajan muutoksella Muonioon.
Lappilaiset työryhmän jäsenet ovat Timo Korhosen ja Anu Kuivalaisen mielestä poikkeuksellisen innostunutta, työhullua ja asiaansa sitoutunutta väkeä.
Kolmen tunnin mittainen, suuressa ryhmässä tehty dokumentti on vetäjien mielestä niin suuri haaste, että siitä selviävät pystyvät melkein millaiseen haasteeseen tahansa.