"Päästiinpä lopultakin Käymään. Minä olen yrittänyt monta kertaa, mutta sinä et ole ollut tavattavissa", tervehti Raahen entinen kaupunginjohtaja, kaupunkineuvos Yrjö Reinilä seuraajaansa Jaakko Nahkuria kaupunginjohtajan työhuoneen ovella keskiviikkoaamuna.
Reinilä osallistui Aino-vaimonsa kanssa peruskorjatun Raahen Raatihuoneen avointen ovien päivän opastetulle kierrokselle ja pääsi tutustumaan entisen työpaikkansa uudistuneeseen ilmeeseen.
Nahkuri kehui edeltäjälleen työhuoneensa ikkunasta avautuvaa merinäköalaa ja mainitse rakennuksen peruskorjauksesta huolimatta huonekalujen olevan vanhat, joskin kunnostetut.
"Tuolla sohvalla minä otin aina joskus ruokatunnilla pienet unet", paljasti kaupunkineuvos tutun sohvan huomattuaan. Nahkuri sen sijaan harmitteli ääneen, ettei pitkänä miehenä mahdu sohvalle lepäämään.
Alunperin omakotitaloksi rakennettu ja 1839 asuttavaan kuntoon valmistunut Raatihuone peruskorjattiin sisäpuolisilta osin nykyiseen valoisaan, viihtyisään ja kodikkaaseen asuunsa 2003-2004. Virkakäytössä olevaan rakennukseen on sijoittunut Raahen kaupungin keskushallinto.
Tuttu talo
naapurin pojalle
Raatihuoneen avointen ovien päivä kiinnosti kaupunkilaisia ja sai vieraat kehumaan runsaat 830 000 euroa maksaneen peruskorjauksen lopputulosta. Kauko ja Maija Holappa luonnehtivat remonttia siististi tehdyksi ja rakennusta kaikin puolin edustuskelpoiseksi.
Raatihuoneen naapurissa vuodesta 1938 aina 1950-luvun puoliväliin saakka asunut Kauko Holappa muistaa, kuinka talossa oli tuon tuostakin menossa jonkinlainen remontti.
"Pikkupoikana tuli aina seurattua mitä Raatihuoneella tapahtuu, ja aina kun lähdettiin merelle, niin oikaistiin tästä pihan poikki rantaan", hän kertoi.
Raatihuoneen ovien sisäpuolella hän arvelee käyneensä ensimmäisen kerran 1940-luvulla. Sittemmin pitkän uran kelloseppänä Raahessa tehnyt Kauko Holappa on huoltanut Raatihuoneen kelloja, joista erikoisimman ja mieleen painuvimman hän löysi keskiviikkona yläkerran kokoushuoneesta.
"Tämä on vanha ja erikoinen, joko saksalainen tai englantilainen kello. Siinä on erikoisesti tehdyt kuoret ja koneistokin on aika erikoinen", kertoi Holappa kaipaamansa kellon löydettyään.
Raatihuonetta remontoitu ahkerasti
Kauko Holapan muistikuvat Raatihuoneen lukuisista remonteista pitävät täysin paikkansa. Talon siirryttyä vuonna 1862 Raahen kaupungin omistukseen 2 500 ruplan kauppahinnalla on taloa muutettu ja korjattu useaan otteeseen. Esimerkiksi sisäänkäynnit siirrettiin pihan puolelta rakennuksen päätyihin 1940, kunnes ne palautettiin takaisin pihan puolelle 1998.
"Ne alkuperäiset pihan puolen sisäänkäynnitkin minä olen nähnyt, vaikka en niitä enää muistakaan", sanoi Holappa.
Vaikka opastetuilla kierroksilla oppaana toiminut Kirsti Vähäkangas tiesi kertoa avointen ovien päivän vieraille paljon Raatihuoneen historiasta, niin juhlasalin kattokruunujen ikää hän ei tiennyt. Eikä tiennyt kattokruunujen ikää ja valmistajaa erinomaisesta muististaan tunnettu kaupunkineuvos Yrjö Reiniläkään.
"Ne ovat olleet siinä niin kauan kuin minä muistan, ja minä muistan sentään 1920-luvulta saakka", Reinilä totesi.