Seitsemän ihmistä surmannut ja liki sataa ihmistä haavoittanut pommi pysäytti koko Suomen. Suru yhdistää, mutta samalla varotoimet tiukentuvat ja epäluulo leviää.
Järkytys valtasi koko viikonloppuun valmistautuvan Suomen, kun uutinen seitsemän ihmistä vantaalaisessa ostoskeskuksessa tappaneesta ja ainakin 80 ihmistä haavoittaneesta pommista levisi perjantai-iltana. Ahdistusta lisäsi se, että kuolleiden joukossa on yksi lapsi. Kolme naista, kolme miestä, heistä yksi nuori kansainvälisen tason huppu-urheilija, oli tuolloin luottavaisin mielin hoitamassa asioitaan kohtalokkaassa paikassa, Myyrmannissa.
Myös pommin ilmeinen asettaja, pääkaupunkiseudulta kotoisin oleva alle 20-vuotias yliopisto-opiskelija, sai surmansa. Siksi hänen motiiviensa ja yhteyksiensä selvitys vaatii paljon työtä. Yhtään kiveä ei kuitenkaan saa jättää kääntämättä, kuten pääministeri Paavo Lipponen lauantaiaamuna lupasikin. Tärkeää on saada kokoon kaikki tieto, jolla vastaavat tapahtumat voidaan ehkäistä.
Vantaan Myyrmäessä sijaitseva Myyrmanni on Suomen suurimpia ostoskeskuksia. Perjantai-ilta on siellä yleensä vilkas, mutta erityisesti lapsille suunnattu, hieman ennen räjähdystä alkanut tapahtuma toi sinne perheen pienimpiä vanhempineen. Tämä tosiasia lisää teon halveksittavuutta. Se oli määritelmä, jota sisäministeri Ville Itälä täydestä syystä käytti teosta.
Tekijän tarkoituksena oli aiheuttaa suuria henkilövahinkoja. Siitä kertoo haulien asettaminen pommiin. Räjähdyksen vaikutus oli käytännössä sama kuin monella haulikolla olisi ammuttu yhtä aikaa moneen suuntaan. Pommin koko ei ollut kovin suuri, joten sitä saattoi kantaa huomaamatta kassissa. Sen valmistaminen on poliisin mukaan edellyttänyt tietoa, jota ei aivan kaikilla ole. Tuhotyöhön halukkaat, kieroutuneet ihmiset löytävät kuitenkin ohjeensa, vaikka eivät olisi muuten erityistä alan oppia saaneetkaan tai heillä ei olisi yhteyksiä terrorijärjestöihin.
Räjäyttäjän taustat pitää selvittää tarkasti, mutta tässä vaiheessa kaikki viittaa yksittäiseen tekoon. Sellaisia alkaa vain ilmaantua kovin tiheään, kun edellinen, autoon asetettu tappava pommi jysähti kesällä keskellä Helsinkiä. Suomi ei ole enää entisenlainen rauhallinen onnela.
Räjähteitä on laittomilla teillä varsin paljon. Niitä käyttäviä työmaita ei saada koskaan täysin murtovarmoiksi, mutta varkauksien estämiseksi on vielä paljon tehtävissä. Omatekoisten räjähteiden valmistajia on jo vaikeampi pysäyttää. On vain parannettava valppautta.
Myös sisustusmateriaalien turvallisuuteen täytyy kiinnittää enemmän huomiota. Myyrmannissa räjähdyksen voimasta alas pudonneet lasilevyt leikkasivat ihmisiä puistattavalla tavalla.
Pelastustoimet sujuivat ilmeisen rivakasti, joskin apua odottavan aika on aina pitkä. Merkille pantavaa kuitenkin on, että paloautot ehtivät paikalle vähän ennen ambulansseja. Ne olisivat kernaasti saaneet tulla hieman nopeammin, mutta kokonaisuudessaan apua annettiin kohtuullisessa ajassa. Tällaisissa tilanteissa voidaan aina todeta, ettei valmistautuminen ja harjoittelu ole koskaan turhaa.
Halu auttaa ilmeni myös lisääntyneinä verenluovutuksina. Varastoon ei tullut liiaksi plasmaa, joten ihmisten kannattaa olla myös siinä suhteissa avuliaita jatkossakin.