Pääkirjoitus

Raa­mi­so­pi­muk­sen raamit koe­tuk­sel­la

Työmarkkinajärjestöjen kesken vuosi sitten hyväksytty raamisopimus on ollut kovalla koetuksella sen yhteydessä sovitun koulutusoikeuden toteuttamisesta syntyneen kiistan vuoksi.

Työmarkkinajärjestöjen kesken vuosi sitten hyväksytty raamisopimus on ollut kovalla koetuksella sen yhteydessä sovitun koulutusoikeuden toteuttamisesta syntyneen kiistan vuoksi. Asiaa on vatvottu kohta vuosi pääsemättä sopuun.

Jo itse raamisopimushan oli työn ja tuskan takana, ja se syntyi vasta hallituksen voimakkaan painostuksen tuloksena. Sitä kätilöi konsensusmiehenä tunnettu SAK:n entinen puheenjohtaja, työministeri Lauri Ihalainen (sd.).

Raamisopimukseen jäi asioita, joiden käytännön toteutuksesta piti sopia matkan varrella. Tämä takasi sen, että Ihalaiselle on riittänyt työtä sopimuksen tulkintojen välittäjänä pitkin vuotta. Kovinta vääntöä on käyty koulutusoikeuden toteuttamisesta. Ei ole edes selvää, mitä asiasta oikein sovittiin.

Tätä kiistaa on yritetty ratkoa useaan otteeseen, mutta huonolla menestyksellä. Ihalainen on käynyt neuvotteluja työmarkkinajärjestöjen kesken. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n hallitus pani pisteen keskustelulle hylkäämällä hiljattain koulutusoikeuden sisällöstä tehdyn esityksen.

Kiista koulutusoikeudesta osoittaa, että työmarkkinajärjestöjen välit ovat juuri niin huonot kuin ne raamisopimusta puolipakolla väännettäessä olivat vuosi sitten.

Kireät välit johtuvat osaltaan siitä, että sekä työnantaja- että työntekijäleireissä on voimia, jotka itsekkäistä syistä haluavat kiristää ilmapiiriä ja vähät välittävät sovinnon rakentamisesta.

Taloudellisen tilanteen heikentyminen suorastaan haastaa toimimaan sovun löytämiseksi. Jos koulutusasiaa ei saada hyvissä ajoin pois pöydältä, olipa päätös mikä tahansa, se ei lupaa hyvää seuraavalle sopimuskierrokselle.