Onnettomuuksilla on monenlaisia seurauksia, ja Kainuun Suomussalmen Hukkajoen raakkujen yliajolla on ollut myös joitakin myönteisiä seurauksia raakkujen kannalta. Näin sanoo Metsäkeskuksen Luontopalveluiden projektipäällikkö Pirkko-Liisa Luhta.
– Metsäsektori kiinnittää nyt asiaan paljon enemmän huomiota ja raakkujen suhteen ollaan varovaisempia, Luhta sanoo STT:lle.
Metsähallitus on kunnostanut kesällä jokihelmisimpukoiden eli raakkujen kotivirtoja muun muassa Pohjois-Pohjanmaalla ja Koillismaalla. Myös Hukkajoen raakkujen tilannetta on seurattu, ja siitä saadaan uutta tietoa syksyn aikana.
Tuhansia raakkuja kuoli metsäyhtiö Stora Enson hakkuutyömaalla viime vuoden elokuussa, kun joen yli ajettiin toistuvasti metsätyökoneilla. Poliisi on tutkinut tapausta törkeänä luonnonsuojelurikoksena. Luhdan mukaan Hukkajoen seurannan tulokset toimitetaan ensimmäisenä poliisille.
Raakkujoet ovat Luhdan mukaan yleisesti melko huonossa kunnossa, vaikka hyväkuntoisiakin jokia on. Tarkempia selvityksiä niistä tehdään lähivuosina.
Raakku "järjestää ruokaa"
Kunnostusten tavoite on parantaa vaelluskalojen olosuhteita ja raakun lisääntymisen mahdollisuuksia. Raakku tarvitsee elämänsä alkuvuosina taimen- tai lohikantaa, sillä se käyttää kaloja väli-isäntinä toukilleen.
Luhdan mukaan raakku on avainlaji, jonka häviäminen vaikuttaa moniin muihin joessa tai purossa eläviin lajeihin. Raakku esimerkiksi puhdistaa vettä.
– Se tavallaan järjestää pohjaeläimille ruokaa ja parantaa pohjaeläinten kautta kalakantoja. Mutta jos siellä on vaikka vain sata raakkua, eivät ne ihmeisiin pysty.
Suurin osa Suomen raakkuesiintymistä on suojelualueiden ulkopuolella. Sillä, kuinka metsätalousalueella toimitaan, on keskeinen merkitys sille, kuinka raakut voivat noin 150 raakkujoessa.
Vielä muutama vuosi sitten metsänomistajat eivät saaneet Metsäkeskukselle hakkuuaikeistaan ilmoittaessaan tietoa siitä, että hakkuualueella oli raakkuja. Nyt heille lähetetään asiasta tietopaketti, josta metsänomistajat ovat antaneet hyvää palautetta.
Luhdan mukaan on niin ikään myönteistä, että raakun arvoa tarkistettiin ylöspäin kesäkuussa. Sen arvo nousi 589 eurosta 1 495 euroon.
Suurin osa ei lisäänny
Raakkupopulaatiot ovat Luhdan mukaan pienentyneet ja yksittäisiä raakkuvesistöjä on kadonnut kokonaan. Esimerkiksi mereen laskevista jokivesistöistä raakku on kadonnut voimalaitosrakentamisen seurauksena.
Suurin osa raakkupopulaatiosta ei lisäänny tällä hetkellä ollenkaan.
– Ellei mitään tehdä, ne katoavat, Luhta sanoo.
Positiivista on hänen mukaansa kuitenkin se, että Suomessa on edelleen myös elinvoimaisia raakkukantoja.
