Pohjois-Suomen raakkukantojen on luultu olevan hyvässä kunnossa, mutta juuri päättynyt kymmenvuotinen jokihelmisimpukoiden nykytilaa tutkinut projekti osoitti uskomuksen vääräksi.
Erityisesti suurimmissa joissa raakkujen lisääntyminen on loppunut lähes kokonaan jo vuosikymmeniä sitten.
"Raakku elää nuoruutensa lohikalojen kiduksissa, ja kun lohikalojen nousu jokiin loppui voimalaitosten myötä, loppui myös raakun lisääntyminen", projektinjohtaja Markku Porkka Bio Pasagesta kertoo.
Jokihelmisimpukka eli raakku on jokien sekä nykytilan kuvaaja että menneisyyden arkisto, joka elää Lapissa jopa 250-vuotiaaksi. Nyt raakkua uhkaa häviäminen useilta Lapin kaikkein puhtaimmiltakin alueilta johtuen pääasiassa lohikalojen heikentyneestä tilanteesta.
"Huoli raakun, lohikalojen ja virtavesien tilanteesta yleensä on yhteinen laajalti Euroopassa, ja EU on tukenut monia näihin aiheisiin liittyviä hankkeita erityisesti LIFE-ohjelmansa avulla", Porkka kertoo.
Lapin raakkututkimusta on tarkoitus jatkaa jo ensi vuonna, samat taustavoimat ovat tehneet sopimuksen entistä laajemmasta projektista, jossa paneudutaan raakun ja lohikalojen tilaan sekä virtavesien suojeluun laajemminkin.
"Lapin merkitys tulevassa projektissa on tärkeä, sillä seudun puhdas luonto tarjoaa merkittävän edun lajien ominaisuuksien selvittämiseen. Lapista saatua tietoa käytetään sitten hyväksi Euroopan virtavesissä, jotka useimmat ovat pahoin kärsineet ihmistoiminnan seurauksena", Porkka perustelee.
Isoissa joissa raakun isäntäkalana toimii lohi, mutta pienemmissä puroissa se kiinnittyy taimenen kiduksiin.
Puroissakin raakun lisääntyminen onnistuu nykyään vain erityisen pienialaisilla, voimakasvirtaisilla paikoilla, jotka ovat taimenen pääasiallista elinympäristöä.
Nämä elinvoimaiset alueet ovat kuitenkin suppeita, ja niiden ulkopuolella raakun lisääntyminen on erittäin heikkoa, vaikka vanhat yksilöt pystyvätkin vielä elämään tällaisilla paikoilla.
Jopa alueen kaikkein suurin ja elinvoimaisin purossa elävä raakkukanta on vaikeuksissa, ja sen lisääntymisen onnistuminen vaihtelee suuresti, niin että onnistuneiden kausien väliin sattuu vuosikausien, lähes vuosikymmenten mittaisia melkein täydellisiä taantumia.