Lemmikin ruokkiminen raakaruoalla on aiempaa helpompaa. Samaan aikaan tutkimustulokset alkavat todistaa raakaruoan hyviä terveysvaikutuksia.
- Tämä vaatii ainoastaan ison pakastimen, sanoo seinäjokelainen Anne Huhtanen. Hän ruokkii koiransa raakaruoalla eli kypsentämättömällä lihalla, luilla, sisäelimillä ja kasviksilla.
Huhtasen mukaan raakaruokinta ei ole vaivalloista, kunhan muistaa ottaa koirien ateriat aina ajoissa sulamaan. Hänen 400-litrainen arkkupakastimensa on riittävän tilava useankin koiran ruokasäilöksi. Siihen mahtuu kerralla monen kuukauden varasto.
Koirien raakaruokavalio on Huhtaselle selkeä valinta.
- Tällä tavalla ainakin tiedän, mitä koirani syövät. Ne eivät syö teollista, ulkolaista antibioottiruokaa, jossa voi olla pahimmillaan mitä vaan.
Lisäksi koirat voivat raakaruoalla hyvin. Turkit ovat kiiltäviä ja koirat energisiä.
- Kuppiin voi heittää mitä vaan, eivätkä koirien vatsat mene sekaisin. Jos nappuloiden sekaan laittaisi jotain yllättävää, tilanne olisi ihan toinen.
Huhtanen hankkii koiriensa ruoan tehtaanmyymälöistä ja suoraan teurastajilta. Tällä tavoin raakaruokavalio käy jopa prosessoituja valmisruokia edullisemmaksi.
Raakaruokatuotteiden tarjonta on kasvanut paljon viime vuosina. Kaiken tarvittavan saisi jo ostetuksi lähimmästä eläinkaupastakin. Jälleenmyyjät pyytävät tuotteista korkeampaa hintaa, mutta yhden koiran taloudessa hintaero ei välttämättä ole tuntuva.
Raakaruokavalion noudattaminen on tehty aiempaa helpommaksi. Lihoja, luita, sisäelimiä ja kasviksia myydään nykyään myös valmiina soseina, murskeina ja sekoituksina.
Koirien osteopaatti suositteli Huhtaselle raakaruokintaan siirtymistä viitisen vuotta sitten. Samojedinkoira Lempi kärsi silloin aineenvaihduntahäiriöistä. Raakaruoalla sen vointi parani, ja pian Huhtanen vaihtoi muutkin koiransa uudelle ruokavaliolle.
Australianpaimenkoira Onnia puolestaan oli vaivannut närästys. Kuivaruoan liottaminen ei auttanut, eikä nappuloiden tarjoileminen useasti päivässä.
Kun Huhtanen vaihtoi raakaruokintaan, kypsään aikuisikään ehtinyt Onni ei heti ymmärtänyt syödä luita. Se vain yritti haudata ne. Pienen totuttelun jälkeen raa'at luut alkoivat maistua, ja myös närästys hävisi.
Allergiselle koiralle raakaruoka voi olla pelastus. Yliopistollisella eläinsairaalalla ruokintasuunnitelmia lemmikeille tekevä Johanna Anturaniemi kertoo, että tehdasvalmisteisista ruoista on vaikea tietää tarkkaa sisältöä tai alkuperää.
Myös nappularuoan kuivuus on ongelma. Anturaniemen mukaan pelkkää kuivaruokaa syövän koiran tulisi juoda todella suuria määriä vettä päivittäin.
- Se harvoin toteutuu yhdenkään koiran kohdalla. Raakaruoka taas sisältää jo valmiiksi paljon nestettä, mitä elimistö tarvitsee, Anturaniemi kertoo.
Anturaniemi tutkii väitöskirjassaan ympäristön, geenitoiminnan ja ravinnon vaikutusta koirien atopiaan.
Maatalous- ja metsätieteiden tohtoriksi pian väittelevä ja eläinlääketiedettä opiskeleva Anturaniemi on mukana myös Helsingin yliopiston Dogrisk-tutkimusryhmässä. Sen alustavien tulosten mukaan raakaruokaa syövillä koirilla esiintyy tavallista vähemmän allergiaa, atopiaa ja nivelrikkoa.
Ruokavalion osasia ei tarvitse mitata gramman tarkkuudella. Anturaniemen mukaan terveen eläimen raakaruokintaan ei ole tarkkoja sääntöjä.
Suurin osa energiasta pitäisi kuitenkin tulla proteiinista. Lisäksi kasvissoseet ovat hyvä kuidunlähde.
- Saman asian voi ajaa muukin huonosti sulava materiaali, kuten rustot ja jänteet. Ilman näitä koiralla saattaa esiintyä ummetusta. Myös suolistomikrobeille kuitu on tärkeää, Anturaniemi kertoo.
Koiran kalsiumintarpeen voi täyttää luilla tai kalsiumlisällä. Ruokavalion on hyvä sisältää monipuolisesti eri proteiininlähteitä ja sisäelimiä. Kaikkea ei kuitenkaan tarvitse tarjoilla lemmikille joka päivä.
- Raakaruokinta ei ole rakettitiedettä, mutta perusasioiden pitää olla kunnossa. Sopivaa raakaruokintaa ei ole se, että koiralle tarjoaa vain paketin jauhelihaa päivittäin tai heittää sille luun päivässä takapihalle pureskeltavaksi, Anturaniemi sanoo.
Kissat voivat koirien tavoin syödä raakaruokaa. Samoja tuotteita voi syöttää molemmille eläimille. Anturaniemen mukaan kissojen raakaruokinta ei ole merkittävästi erilaista, mutta tietyissä ravintoaineissa vaatimukset poikkeavat koirista.
- Tauriini on kissalle ehdottoman tärkeää. Kissan ruokavalion on hyvä sisältää tarpeeksi sydäntä, joka on tauriinin lähde. Muuten kissan raakaruokavalio koostuu samalla tavalla lihasta, sisäelimistä, luista tai kalsiumlisästä sekä tarpeellisista vitamiineista ja ravintolisistä, Anturaniemi kertoo.
Huhtasen nykyisistä neljästä koirasta 10-vuotias Lempi, 7-vuotias australianpaimenkoira Toivo ja 2-vuotias australianpaimenkoira Sulo syövät raakaruokaa. Nuorimmainen, seitsenkuinen australianpaimenkoira Helka, on toistaiseksi syönyt kasvattajansa suosittelemaa kuivaruokaa. Pian Helka siirtyy kuitenkin raakaruokaan.
- Pennun kanssa aina jännittää, että saako se kuitenkaan raakaruoasta kaiken kasvuvaiheessa tarvitsemansa. Kyllä sen pitäisi saada. Jos kasvuhäiriöitä kuitenkin tulisi, syyttäisin siitä itseäni, Huhtanen sanoo.
Lempi, Toivo ja Sulo syövät muun muassa kanansiipiä, naudan rustoluita, sian selkärankoja ja monien muidenkin eläinten osia. Lisäksi ne saavat valmiita sekoituksia, joissa on lihaa, sisäelimiä ja kasviksia.
Huhtanen täydentää koiriensa ruokavaliota omega-öljyillä ja silloin tällöin kuureilla magnesiumia, sinkkiä, C-vitamiinia ja B-vitamiinia.
- Täydennyksiä pitäisi antaa samalla tavalla, vaikka syöttäisi koirille kuivaruokaa. Eiväthän siinäkään ole arvot aina kohdallaan, eivätkä rasvahapot säily.
Pingottamiseen ei Huhtasen mielestä ole syytä. Hänen koiransa saavat myös pieniä poikkeuksia ruokavaliostaan. Puruluut ja koulutuksessa käytettävät namit eivät ole raakoja, ja ihmisten ruoantähteet päätyvät koirien kuppeihin.
- En minä niin hysteerinen ole. Koirat elävät ihan normaalia elämää, hän sanoo.
