Junnikkala Oy:n saharakennuksessa on kova meteli. Jari Vierimaa ei korkeasta desibelitasosta piittaa, vaan seuraa tuotantolinjan tapahtumia haukankatseellaan. Välillä rimottaja pysäyttää puutavaravirran, tiputtaa muutamia lautoja pois ja käynnistää hihnan uudelleen.
Junnikkala Oy:n koneet käyvät elokuisena iltapäivänä komeasti. Silti koko sahateollisuudessa eletään epävarmuuden aikaa. Metsäyhtiö UPM:n mekaanisen metsäteollisuuden toimialajohtaja Harald Finne löi perjantain Helsingin Sanomissa lisää löylyä kiukaalle:
"Sahataan ja sahataan ja lisätään tuotantoa, vaikka se on kaiken logiikan ja järjen vastaista", Finne ihmetteli.
Asian käsittely jatkui perjantaina Kalajoella, missä järjestettiin itsenäisen sahateollisuuden päivä. Omia näkemyksiään esittelivät Junnikkala Oy:n toimitusjohtaja Juha Junnikkala sekä toimitusjohtaja Jukka-Pekka Ranta Suomen sahat ry:stä, joka edustaa itsenäisiä sahayrityksiä.
Junnikkalaa ja tämän kollegoita ahdistaa erityisesti raakapuun korkea hinta. Sahaustekniikan parannuksilla saavutettu kilpailuetu katoaa ylihinnoiteltujen tukkien myötä.
Yksityissahojen etujärjestö kritisoi jo keväällä suuryrityksiä siitä, että nämä hinaavat metsäleimikkotarjouksillaan raakapuun hinnan keinotekoisesti liian korkeaksi.
"Toiminnan tehostamiseen ei ole enää keinoja. Lopputuotteen hinta on saatava nousemaan ja tukkien vastaavasti laskemaan", Juha Junnikkala kiteyttää.
Ylitarjontaa joka puolelta
Entistä vaikeammaksi yhtälön tekee tavaran ylitarjonta. Sahatuotteita tungetaan markkinoille niin Venäjältä, Keski-Euroopasta kuin Baltian maistakin.
"Eurooppa ja Venäjä tuottavat yhteensä 120 miljoonaa sahatavarakuutiota vuodessa. Ja kysyntä on reilun sadan miljoonan kuution luokkaa", Jukka-Pekka Ranta huokaa.
Venäläisten tarjoamien hintojen kanssa suomalaiset sahayrittäjät eivät pysty kilpailemaan. Tilauksia haalittaessa on luotettava muihin valtteihin.
"Onneksi ulkomaiset ostajat ovat tottuneet suomalaisen puutavaran hyvään laatuun ja visuaaliseen muotoon", Ranta huomauttaa.
Mäntypuun asema maailmanmarkkinoilla ei ole enää niin vahva kuin ennen. Muutos iskee myös Junnikkala Oy:n akilleen kantapäähän, sillä 70 prosenttia sahan korkealaatuisista tuotteista on mäntytavaraa.
"Osaltaan kyse on muoti-ilmiöstä. Trendit tulevat ja menevät", Ranta lohduttaa.
Valoja saattaa sammua
Junnikkala Oy:n liikevaihto on noin 31 miljoonaa euroa vuodessa. Oy työllistää 74 ja tytäryhtiö 15 henkeä. Sahan merkitys Kalajoelle ja koko lähialueelle on merkittävä. Kun puolet tuotannosta menee ulkomaille, ei ole ihme, että alan yleismaailmalliset kehitysnäkymät huolestuttavat.
Yksityissahoja on Suomessa lähes 40. Uuden jatkojalostustehtaan valmistumista odottava Junnikkala Oy taitaa sopeutumisen, mutta muualla ei mene yhtä hyvin.
Ylitarjontatilaa "karmeaksi" kuvaileva Jukka-Pekka Ranta kiteyttää tuotannon leikkaamisen todennäköiset vaikutukset osuvasti: "Jos yksityissahat supistavat tuotantoaan, tarkoittaa se sitä, että monessa paikassa valot sammuvat. Ja sen jälkeen saattaa sammua valoja sahojen vierestäkin."