Synnyttäjille tehtyjen keisarileikkausten määrien molemmat ääripäät löytyvät Oulun läänin alueen sairaaloista.
Vuonna 2007 Raahen sairaalassa jopa joka neljännelle synnyttäjälle tehtiin sektio. Ensisynnyttäjistä leikattiin peräti 40 prosenttia. Vuosien 2006-2007 tilastossa Raahen edelle leikkausmäärissä menee ainoastaan HYKS:n Naistenklinikka Helsingissä.
Oulaskankaan sairaalassa Oulaisissa taas leikataan vähemmän äitejä kuin missään muualla Suomessa. Oulaskankaalla noin kymmenesosa synnyttäjistä päätyy leikkauspöydälle.
Stakesin synnytystoimenpidetilastojen mukaan sairaalan koko ei vaikuta ratkaisevasti siellä tehtyjen keisarinleikkausten osuuteen. Esimerkiksi yliopistosairaaloiden ja alle 750 synnytystä vuodessa hoitavien sairaaloiden sektioprosenteissa ei käytännössä ole eroa.
Lääkärit uskovat sairaaloiden erilaisten käytäntöjen selittävän merkittävältä osaltaan, miksi toisessa talossa veitsi vedetään helpommin esiin kuin toisessa.
"Uusi lääkärikin mukautuu äkkiä sairaalassa vallitseviin käytäntöihin, vaikka itse olisi vähän eri mieltäkin asioista", uskoo Oulaskankaan sairaalan synnytys- ja naistentautien osaston vs. ylilääkäri Markus Roos.
Roos kertoo Oulaskankaan sairaalan pitkäaikaiseen kulttuuriin kuuluvan ajatuksen siitä, että lapselle luonnollinen tapa syntyä on alakautta. Keisarileikkaus tehdään, kun ongelmia ilmenee, eikä sektiota käytetä normaalin synnytyksen vaihtoehtona. Käytäntö on tullut Roosin mukaan tutuksi myös alueen "venkuilemattomalle maalaisväestölle".
"Tämän vuoksi meillä ei ole kovin paljon synnyttäjiäkään, jotka vaatisivat leikkausta ilman lääketieteellistä perustetta."
Lepsuminen keisarileikkauskäytännöissä voi myöhemmin kostautua jatkuvasti kasvavina sektiolukuina, huomauttaa ylilääkäri Juha Tapanainen Oysin synnytys- ja naistentautien klinikalta. Jos ensisynnyttäjille tehdään paljon sektioita, todennäköisyys keisarileikkauksiin myös heidän tulevissa synnytyksissään kasvaa.
"Jos asiaan ei puututa heti, kelkkaa on vaikea saada kääntymään", Tapanainen sanoo.
Kehän taustalla vaikuttaa usein pelko aiemmin leikatun kohdun vaurioitumisesta alatiesynnytyksessä, vaikka käytännössä tämä on erittäin harvinaista eikä yksi keisarinleikkaus ole automaattinen syy toiseen.
Raahessa poikkeuksellisen suuret leikkausluvut johtivatkin käytäntöjen läpikäymiseen.
"Päädyimme muun muassa siihen, että ennen leikkauksesta päättämistä lääkärin pitäisi pyytää toinen mielipide", sanoo ylilääkäri Antti Hakala Raahen sairaalan synnytys- ja operatiiviselta osastolta.
