Kolumni

Raa­hes­sa syntyi niin villi idea, että siitä ollaan hiljaa

Raahessa on ryhdytty ajattelemaan luovasti. Ennakkoluulottoman mietiskelyn tuloksena on syntynyt ajatus kokonaisesta kunnallisten palveluiden muuttoketjusta.

Raahessa on ryhdytty ajattelemaan luovasti. Ennakkoluulottoman mietiskelyn tuloksena on syntynyt ajatus kokonaisesta kunnallisten palveluiden muuttoketjusta.

Hiljaisessa mietinnässä toistaiseksi olevan ideakokonaisuuden oletetaan toteutuessaan paitsi säästävän kaupungin rahoja, myös avaavan raahelaisille nuorille uusia mahdollisuuksia.

Varovaisesti jalostettua luovan ajattelun tulosta kutsutaan virkamiesmäisesti kaupunkirakenteen kehittämiseksi. Todellisuudessa kysymys lienee väistämättömästä pakosta löytää väistämättä edessä oleville mittaville peruskorjausinvestoinneille vaihtoehtoisia toteuttamistapoja. Siis halvempia.

Niin tai näin, olipa motiivi se tai tuo, visio kaupunginrannan varrella olevien kunnallisten palveluiden järjestämisestä uusiin puihin on sen verran mielenkiintoinen, että sitä ei ole varaa haudata seitsemän sylen syvyyteen miettimättä ensin ihan oikeasti toteuttamisen mahdollisuuksia ja järkevyyttä.

Kaikki samaiseen muuttoketjuun sisältyvät kunnalliset palvelut sijaitsevat Merikadun ja Rantakadun varrella. Ketjun alkupäässä on peruskorjauksen tarpeessa oleva, muun muassa kosteusvaurioista kärsivä Merikadun yläkoulu.

Ajatus lähtee siitä, että koulurakennusta ei saneerata, vaan rakennus puretaan ja tontti myydään rakennusliikkeelle. Kaksi merinäköalan tarjoavaa kerrostaloa vetävälle tontille olisi tiettävästi kaupungilla jo ostajakin tiedossa.

Merikadun yläkoulu muuttaisi viereiselle tontille Raahen lukion tiloihin, eli rakennukseen, jossa jo nyt pidetään osa yläkoulun oppitunneista. Lukio muuttaisi puolestaan Rantakadun toisessa päässä olevalle kampusalueelle, missä kaupungin omistuksessa on ammattikorkeakoulun käytöstä vapautuneita historiallisen Raahen seminaarin tiloja.

Kampusalueelle saneerattaisiin tilat lukion käyttöön Merikadun koulun tontin myynnistä saaduilla rahoilla. Samalla, kampusalueelle siirtyessään, Raahen lukio profiloituisi tiedelukioksi. Ympäristö ammattikorkeakoulun, Oulun yliopiston toimipisteen sekä ammatillisen tiede- ja teknologiamaailman keskellä olisi tiedelukiolle varmasti herkullinen.

Raahen kunnallisista palveluista Rantakadun varrella sijaitsee myös kaupungin pääkirjasto. Se odottaa vuotavan kattonsa alla kipeästi peruskorjausta.

Kirjastoa ei peruskorjattaisikaan. Merikadun koulun tapaan kirjastokin purettaisiin ja tontti myytäisiin rakennettavaksi.

Pääkirjasto siirtyisi lukion tapaan kampusalueelle, jouluksi 2002 valmistuneen Brain Centerin nykyaikaisiin tiloihin. Kampusalueella kirjasto pystyisi tarjoamaan suorastaan lähipalvelua lukiolaisille ja alueen muille opiskelijoille.

Melkoinen paketti pureskeltavaksi. Ennen perinteistä vastustusta ja muutosvastarintaa on raahelaisten kuitenkin syytä pohtia mitä moisella paketilla saavutettaisiin.

Ainakin se säästäisi kaupungin kahden mittavan rakennuksen peruskorjaamiselta. Se myös toisi kaupungille tuloja kahden tontin myynnistä. Lisäksi se täyttäisi kaupungin syliin tipahtaneet ja murheenkryyniksi muodostuneet tyhjät tilat kampusalueella.

On täysin selvä asia, että pureskelematta raahelaiset eivät näinkin luovaa ajatusvyöryä niele. Koulujen osalta ajatellut, suorastaan järkeviltä vaikuttavat siirrot tuskin suurta vastarintaa synnyttävät. Sen sijaan kirjaston siirtäminen Rantakadun toiseen päähän, kauemmas keskustasta, aiheuttaa taatusti napinaa.

Täytyy muistaa, että mikään ei ole Raahessa kaukana. Täytyy myös muistaa, että uudet asutusalueet sijoittuvat nimenomaan kampusalueen lähettyville, Pikkulahden, Pitkänkarin ja Kylmäniemen ranta-alueille.

Jos saa toivoa, niin tutkitaan ainakin ennen kuin hutkitaan.